Blogi: Sammutetaanko valot vai tehdäänkö yhdessä?
Jotain pitäisi tehdä. Useat mediat uutisoivat Suomen tilanteesta nyt näillä sanoilla. Se, mitä pitäisi tehdä, on sitten enemmän hakusessa. Tämä sama pätee myös Suomen logistiikkaan.
Yhdistykset vaativat uutta asvalttia ja alempaa polttoaineen hintaa, yritykset alempia yrityskuluja ja työntekijät lisää palkkaa. Samalla työntekijät vähenevät, EU luo uusia paineita tekemiselle lainsäädännöllä, ja asiakkaiden odotukset markkinoilla kasvavat. Samaan aikaan väestö vähenee, kilpailu kovenee ja tehokkuuteen satsaavia toimenpiteitä on löydettävä.
Nyt jos koskaan on tehtävä yhteistyötä ja katsottava oman edun ylitse. Meidän on yhdessä löydettävä keinot, joilla teemme meidän logistiikastamme tulevaisuudessakin mahdollista ja huomioimme tulevat vaatimukset. Tarvitaan yhteispeliä ja poikkileikkaavaa näkemystä aina ministeriöstä yrityksiin ja yhdistyksiin asti. Meillä ei ole varaa olla tekemättä yhteistyötä tai muuten voimme valmiiksi jo asennoitua siihen, että viimeinen sammuttaa valot. Myös Paltan liikenne- ja logistiikkajohtaja Petri Laitinen kirjoitti blogissaan, että logistiikka on oleellinen osa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja osa Suomen huoltovarmuutta.
Yksi asia, johon voimme satsata on digitalisuus. Digitaalisuutta on edistettävä, jotta selviämme vähemmillä resursseilla. Mutta ei riitä, että teemme tätä omissa nurkissamme. Tässäkin edellytetään yhteistyötä ja tiedon vaihtoa. Lisäksi jos odotamme, että joku pakottaa tai tekee sen puolestamme, niin olemme jo myöhässä.
Digi on kuitenkin vain väline edistää asioita, parantaa kilpailukykyä ja turvata tulevaisuutta automatisoimalla. Tiedonvaihto, automaatio ja robotit ovat keinoja edistää prosesseja, joista kaiken on lähdettävä. Hyvänä esimerkkinä on tuleva sähköisiin kuormatietoihin liittyvä eFTI-sääntely. Sen voi toteuttaa kansallisesti hyvinkin suppeasti tai hyödyntää se laajasti ja viedä muutokset prosesseihin ja kuljetusketjuihin asti, jolloin hyöty on suurempi niin yrityksille kuin Suomelle.
Ihannetilanteessa kuljetustiedot syötetään suoraan tuotantosuunnitelmasta muihin järjestelmiin. Sen jälkeen robotti lastaa oikea-aikaisesti kuorman kuljetusvälineeseen, josta automatiikkaa hyödyntävä satama ahtaa sen ja seuraavassa maassa satamasta jatketaan matkaa toisella kulkupelillä. Koko ketjun ajan tiedot taustalla siirtyvät automaation ja integraatioiden avulla. Viranomaiset saavat tiedot automaattisesti, eikä paperien selvittelyyn tai ylimääräisiin pysäytyksiin olisi tarvetta. Näin oltaisiin jo lähellä logistiikan digikaksosta. Säästyneet resurssit saataisiin ohjattua sinne, missä niistä on pulaa. Fakta on se, että logistiikan osaajat tulevat vähenemään tulevaisuudessa. Meidän on pakko automatisoida tekemistä, muuten meillä ei ole työvoimaa enää asioita tekemään.
Asioihin pitää myös päästä vaikuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kun pakko tulee voimaan. Tuleviin säädöksiin kannattaa vaikuttaa yhdessä. Iso kysymys tässä on, miten saamme käännettyä yleisen mielipiteen positiiviseksi ja haettua lisää toimintaa ja yhteispeliä. Monimutkaiset ongelmat ratkeavat vain yhdessä.
Suomessa on ollut jo useita foorumeita, joilla logistiikkaa on yhdessä kehitetty, mutta nämä ovat usein kuihtuneet kasaan. Fintrafficin koordinoima liikenteen dataekosysteemin logistiikkatyöryhmä on yksi foorumi, mutta sekään ei ole tällä hetkellä yksin riittävä alan yhteistoiminnan edistämiseksi. Miten siis saisimme lisää vaikutusta ja päätöksentekokykyä aikaan?
Ehdotan, että otetaan uusi lähtö! Digitalisaatioon nojaten. Ja ei aloiteta siitä, mikä on kilpailuvaltti eli asiakaspalvelusta ja asiakaskokemuksesta. Aloitetaan perusasioista, eli tiedon harmonisoinnista, tilannetiedosta tai logistisista hubeista, kuten satamat. Satamissa yhteistä tilannekuvaa onkin jo saatu luotua reaaliaikaisen saapumistiedon myötä. Tieliikenteen osalta tietoa on myös jo saatavilla ja jokainen voi siinä jo nyt tehdä oman osuutensa kirjaamalla havaintoja tiestöstä Fintraffic Mobiilin kautta tai integroitumalla siihen rajapintojen kautta. Arvonsa sovellus pääsi osoittamaan huhtikuisen takatalven myötä.
Satamien digitalisaation merkitystä ja digitalisaation kilpailukykyä toi Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman hienosti esille blogikirjoituksessaan. Vastaavasti tiedon läpinäkyvyyttä ja sen tuomaa kilpailuvalttia korosti Finnairin Tommi Voss blogissaan. Fintrafficin Janne Lautanala puolestaan korosti omassa kirjoituksessaan, että datan hyödyntämisen tarjoamaa kilpailuetua ei kannata hukata. Esimerkkejä ja puolestapuhujia on, mutta nyt vain tarvitaan isompi joukko mukaan, jotta asiat oikeasti tapahtuvat.
Loppuun voisi lainata vielä Rahapodista tuttua hokemaa: Enemmän, parempaa, vähemmällä, joka toimii hyvin myös tulevaisuuden logistiikkaan. Enemmän tehokkuutta, parempaa laatua vähemmillä resursseilla digin avulla.
Laitetaan hyvä kiertämään! Tuo esille onnistumisia ja yhteistyön hedelmiä ja tule mukaan ekosysteemityöhömme. Ja parhautta olisi, jos vielä löydämme yhteisiä kehitystoimia, joilla saadaan edistystä aikaiseksi, niin pieniä askeleita kuin isompiakin - yhdessä.
Teemu Heikura
Kehityspäällikkö, Fintraffic
