Suomessa tehtiin laaja ilmatilauudistus viimeksi vuonna 2014. Viimeisen kymmenen vuoden aikana maailma on muuttunut merkittävästi, ja esimerkiksi alailmatilaan on syntynyt täysin uudenlaisia käyttäjätarpeita. Fintrafficin lennonvarmistus on mukana Ilmatila2027-hankkeessa, jossa päivitetään Suomen ilmatila vastaamaan näitä muuttuneita käyttäjätarpeita. Mistä oikein on kyse?
Suomen turvallinen ja joustava ilmatila on lähtökohta kaikelle lentoliikenteelle maassamme. Suomessa on jo nyt tehokas, taloudellinen ja ympäristöystävällinen ilmatila, joka päivitetään Ilmatila2027-hankkeen myötä sopimaan uusiin käyttäjätarpeisiin, joita viimeinen vuosikymmen on tuonut mukanaan. Tavoitteena on, että päivitetty ilmatila tukee entistä paremmin kilpailukykyisiä lentoyhteyksiä kaikkialle Suomeen ja Suomesta maailmalle niin turvallisuuden, sujuvuuden kuin ympäristönkin kannalta. Hankkeen vetovastuussa toimii Traficom.
- Vihreän energian myötä meidän on huomioitava esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimalat, minkä lisäksi niin kaupallisten kuin vapaa-ajan ilmailun sidosryhmiemme tarpeet ja lentokalustokin on muuttunut. Päästöjen vähentäminen on uudistuksessa keskeisessä osassa, minkä lisäksi on päivitettävä ilmatilaa sopimaan sotilaalliseen käyttöön Puolustusvoimain uusien kalustohankintojen sekä NATO:n potentiaalisten harjoitusalueiden näkökulmasta. Meidän tehtävämme Fintrafficin lennonvarmistuksessa on huomioida, yhteensovittaa ja mahdollistaa tasapuolinen ilmatilan käyttö kaikille toimijoille, kertoo kehitysjohtaja Kari Kerke Fintrafficin lennonvarmistuksesta.
Ilmatilan lisäksi hankkeessa tarkastellaan uusien käyttäjätarpeiden mahdollisesti tuomia muutostarpeita lentomenetelmiin. Moni maa Euroopassa tekee parhaillaan vastaavia ilmatilauudistuksia, mikä korostaa ennakkokoordinoinnin tärkeyttä. Samalla, kun maat kehittävät kansallisella tasolla ilmatilojensa käyttöä, on käyttöjärjestelmät päivitettävä Euroopan tasolla uusien ilmatilojen kanssa yhteensopiviksi saumattoman ja turvallisen lentoliikenteen varmistamiseksi.
- Voi olla, että nämä uudet käyttäjätarpeet vaativat muutoksia määräyksiin tai ilmailulakiin. On oleellista tunnistaa muutostarpeet riittävän ajoissa, sillä lakimuutokset vievät aina oman aikansa. Suomessa on paljon ilmailualan osaamista, hyvä yhteishenki ja tahtoa kehittää alaa. Ilmailualan eri sidosryhmät ovat mukana kehitystyössä esimerkiksi asiakaskuulemisten myötä. Näin laajaa ilmatilamuutosta ei tehdä kovin usein, joten on tärkeää, että kaikki tulevat kuulluksi, Kerke jatkaa.
Selkeät periaatteet erityisesti alailmatilan käyttöön
Alailmatilaan on syntynyt viime vuosina täysin uudenlaisia käyttäjätarpeita niin muuttuneen sotilasilmailun, kaupallisten toimijoiden tarpeiden kuin energiakehityksenkin myötä. Kaupungeilla on lisäksi omia tavoitteitaan ja tarpeitaan alailmatilan käyttöön kaupunkialueilla.
- Miehittämättömän liikenne on Suomessa vielä jossain määrin uutta, joten sen tarpeet korostuvat erityisesti alailmatilan suunnittelussa. Ilmatilauudistuksen myötä alailmatilasta ja sen kokonaiskäyttötarpeesta saadaan selkeys, joka on tähän saakka vielä puuttunut, kertoo Fintrafficin lennonvarmistuksen Airspace and Environment -yksikön päällikkö Teppo Asanti.
Toinen merkittävä uudistus liittyy valvottuun ja valvomattomaan ilmatilaan. Tavoitteena on vapauttaa ilmatilaa uusien toimijoiden käyttöön siellä, missä se on mahdollista, mutta toisaalta huomioida kaupallisen liikenteen tarve valvottuun ilmatilaan ja jatkuvan liu’un mahdollisuuksiin. Tämä tukee tiukkojen ympäristötavoitteidemme saavuttamista niin kansallisella kuin EU-tasollakin.
