Fintrafficin raideliikenteenohjauksessa uudistetaan rautatiealaa – rautatiejärjestelmän kehityskokonaisuus tuo yhteen neljä tärkeää kehittämistyön osa-aluetta
Fintrafficin raideliikenteenohjauksella on merkittävä rooli koko rautatiealan uudistamisessa, jossa tavoitteellinen kehitystyö on keskeisessä osassa. Tätä kehittämistyötä varten on perustettu yhtiön tieto-, muotoilu-, arkkitehtuuri- sekä vaatimustenhallinta, prosessit ja ohjeet (VPO) -tiimit yhdistävä, rautatiejärjestelmän kehityskokonaisuudesta vastaava tiimi, jossa kehitystyötä tehdään pitkäjänteisesti kohti tulevaisuuden tehokkaampaa ja turvallisempaa raideliikennettä. Millaista kehittämistyötä tiimissä tehdään käytännössä? Millainen joukko asiantuntijoita rautatiealan uudistamisen parissa työskentelee?
Syyskuussa 2023 perustetun, rautatiejärjestelmän kehityskokonaisuudesta vastaavan tiimin vastuulla on kehitystyö tietoon ja dataan, muotoiluun, kokonaisarkkitehtuuriin sekä rautatiealan prosesseihin ja ohjeisiin liittyen.
"Tiimin työstämät kokonaisuudet eivät sinänsä ole uusia, mutta ne on nyt yhdistetty täydentämään toisiaan sekä edistämään yhdessä yhtiön ja koko rautatiealan tulevaisuuden kannalta merkityksellisiä asioita. Kehityskokonaisuudessa työskentelee neljä eri alatiimiä, joilla on omat tiiminvetäjänsä. Yhdessä johdamme visiotyötä ja muodostamme tahtotilaa yhtiön seuraavista kehitysaskeleista", kertoo kehityksestä vastaava johtaja Raine Luntta Fintrafficin raideliikenteenohjauksesta.
Tavoitteena varmistaa alalle mahdollisimman hyvät työkalut ja käyttökokemus
Rautatiejärjestelmän kehityskokonaisuus koostuu neljästä osa-alueesta, joiden parissa Fintrafficissa työskentelee reilut parikymmentä asiantuntijaa. Tietotiimi vastaa Raiteen tietokyvykkyyden ja tieto-ohjautuvuuden kehittämisestä kehittämällä tiedonhallintaa ja analytiikkaa sekä rakentamalla yhtenäistä yhtiön automaatiotavoitteet mahdollistavaa tietopohjaa.
"Tulevaisuudessa tulemme panostamaan rautatieliikenteen automaatioasteen kasvattamiseen reaaliaikaisemmalla ja kehittyneemmällä tietoon pohjautuvalla analytiikalla ja teknologialla. Keskitymme siksi entistä enemmän rautatieliikenteen yhtenäisen tietopohjan, digitaalisten kaksosten sekä laajemman automaation, kuten automaattisen junan kulun ohjauksen ja reaaliaikaisen rataverkon toiminnan optimoinnin, kehittämiseen", Luntta kertoo.
Muotoiluun keskittyvän tiimin tehtävänä on puolestaan kirkastaa, mitkä yhtiön tavoitteet ovat ja kuinka niitä kohti kuljetaan käytännössä. Lisäksi muotoilutiimin vastuulla on mm. digitaalisen käyttäjäkokemuksen johtaminen.
"Arkkitehtuuri- ja VPO-tiimien tehtävänä on puolestaan miettiä, miten prosessi-, tieto-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurimme tulisi toimia käytännössä, jotta meillä on parhaat edellytykset vastata alan kehitystarpeisiin sekä saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteemme nyt ja tulevaisuudessa", Luntta jatkaa.
Rautatiejärjestelmän kehityskokonaisuudesta vastaavan tiimin tavoitteena on erityisesti alan ja sen toimintamallien aito uudistaminen kohti turvallisempaa, sujuvampaa ja ympäristöystävällisempää rautatieliikennettä.
Vahvuutena monipuolinen joukko osaajia rautatiealan ulkopuolelta
Luntta kertoo, että datan, muotoilun ja arkkitehtuurin parissa työskentely vaatii hyvin spesifiä ammattitaitoa, kokemusta ja koulutusta. Tämän vuoksi tiimiin on rekrytoitu myös paljon asiantuntijoita, joilla ei ole aiempaa kokemusta rautatiealasta.
"Koen tämän suurena vahvuutena, sillä tuoreet silmät tuovat uusia näkökulmia ja ajatuksia alan kehittämistyöhön. Tämä yhdistettynä eteenpäin katsovaan asenteeseen ja sisäänrakennettuun kehitysmentaliteettiin varmistaa sen, että sormet syyhyävät kehityksestä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. On palkitsevaa työskennellä näin motivoituneen tiimin kanssa", Luntta kiittää.
Rautatie- ja liikennejärjestelmässä jokaisella toimijalla on tietty tärkeä rooli, eikä kehittäminen onnistu vain yhden tahon toimesta. Siksi vahva sidosryhmäyhteistyö on tälläkin tiimillä tärkeässä roolissa.
"Ulkoisten sidosryhmien lisäksi pyrimme tunnistamaan synergiahyötyjä Fintrafficin konsernin sisällä esimerkiksi pohtimalla matkaketjuajattelun mahdollisuuksia ja sitä, voimmeko hyödyntää samoja työkaluja tai toimintamalleja eri liikennemuodoissa", Luntta kertoo.
