Fintraffic lukujen valossa - vaikutamme laajasti 

Fintraffic näkyy maalla, merellä ja ilmassa. Autamme ihmiset ja tavarat perille turvallisesti, sujuvasti ja ympäristöä huomioiden. Miltä Fintraffic näyttää lukujen valossa? Miten liikutamme? Missä kaikkialla näymme? Siihen pääset tutustumaan nyt. 

Tiesitkö, että meille tärkeintä on turvallisuus? Estämme tieliikenteenohjauksessa vuosittain noin 200 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. 

Kun lentokapteeni saa luvan laskeutua, junamatkustaja tietää junan saapuvan ajoissa määränpäähänsä ja rahtilaiva saa tietoa, jos se on poikkeamassa turvalliselta väyläalueeltaan, me olemme läsnä. Tehtävämme onkin varmistaa turvallinen ja sujuva liikkuminen maalla, merellä ja ilmassa. 

Liikenteessä tapahtuvat onnettomuudet ja häiriöt voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja niin ihmisille, ympäristölle kuin taloudelle.  Fintrafficin tehtävänä on varmistaa liikenteen turvallisuus ja toimivuus vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. Kaikissa olosuhteissa.  

Löydät meidät Suomen lennonjohtotorneista huolehtimassa lentokoneiden turvallisista nousuista ja laskuista sekä valvomassa maamme ilmatilan turvallisuutta. Meihin törmäät myös meriliikennekeskuksissa, joissa ohjaamme ja valvomme, että Suomen rannikkoalueella liikkuvat rahti- ja matkustajalaivat pysyvät turvallisesti omilla väylillään keleissä kuin keleissä: Fintrafficin meriliikennekeskukset puuttuivat vuonna 2022 proaktiivisesti noin 13 000 kertaa alusten liikkumiseen varmistaen turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden. 

Liikutamme lisäksi raiteilla, ja vastaamme vuosittain yli 500 000 junan ja reilun 82 miljoonan matkustajan turvallisesta ja sujuvasta matkanteosta. Junaliikenteen turvallisuustaso onkin Suomessa matkustajille Euroopan kärkeä (EU:ssa sijalla 1/29).

Huolehdimme myös tiellä liikkujista: Varmistamme muun muassa turvallisuuskriittisten maantietunneleiden turvallisen liikenteen, päästämme hälytysajoneuvot etenemään nopeasti liikennevaloista toisiin ”vihreällä aallolla” ja varoitamme sähköissä opastetauluissa autoilijoita muun muassa liukkaista keleistä. 

Tiesitkö, että tehostamme matka- ja kuljetusketjuja? Suomen junaliikenteen täsmällisyys on peräti 86,5 %. 

Me Fintrafficissa liikutamme täsmällisesti, tehokkaasti ja säästämme aikaa. Kättemme jälki näkyy kaikissa liikennemuodoissa: Suomen junaliikenteen täsmällisyys on peräti 86,5 % (Ruotsi 81 %). Maanteillä säästämme matka-aikaa vuositasolla noin 16 000 ajoneuvotuntia. Tehostamme myös siivillä, ja Suomen ilmatilan viiveettömyyden takia säästyi esimerkiksi vuonna 2022 yhteensä 224 700 lentominuuttia (=22,47 meur).  

Liikenteenohjauksen perustehtävän lisäksi erityistehtävänämme on edistää Suomen liikenteen ja logistiikan digitalisaatiota. Esimerkiksi meriliikenteen reaaliaikaisten alusten saapumisaikatietojen jakaminen aiempaa tehokkaammin eri toimijoille on auttanut muun muassa varustamoita optimoimaan laivojen nopeuksia Itämerellä, mikä on vaikuttanut Suomen logistiikan päästöihin ja kustannuksiin. 

Tiesitkö, että teemme töitä liikenteen hiilijalanjäljen pienentämiseksi? Pienennämme päästöjä tie- ja lentoliikenteessä vuositasolla 78 100 000 CO2e. 

Tuemme Suomea matkalla kohti vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitettaan. Kehitämme jatkuvasti konkreettisia toimia ja tekoja liikenteen sujuvoittamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Monen tekijän summana syntyvä hiilikädenjälkemme onkin laaja, ja mahdollisuutemme hillitä ilmastonmuutosta ja suojella ympäristöä yhdessä liikenteen ekosysteemin eri toimijoiden kanssa merkittävää. 

Kertautuessaan logistiikan tehostumisella on suuri vaikutus. Vähennämme ympäristötehokkaalla ja optimoidulla liikenteenohjauksella liikenteen päästöjä: Lennonvarmistuspalveluidemme ansiosta Suomen ilmatila on turvallinen ja tehokas, lentoreitit suoria ja koneet laskeutuvat Helsinki-Vantaan lentoasemalle jatkuvan liu´un menetelmällä merkittävästi useammin kuin EU-alueella keskimäärin, mikä vähentää tuntuvasti lentoliikenteen ilmastopäästöjä. Maanteillä parannamme tieliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta muun muassa liikennevaloilla, tunnelitekniikalla, tiesäätiedolla sekä vaihtuvilla nopeusrajoituksilla, jotka vaikuttavat kaikki suoraan samalla autoilun hiilijalanjälkeen.  

Teemme töitä myös entistä ympäristöystävällisemmän raide- ja meriliikenteen eteen: Tehokas raideliikenne vähentää CO2-päästöjä vuosittain peräti 400 000 tonnia, joka vastaa yli 200 000 henkilöauton vuosipäästöjä. Meriliikenteessä yksi esimerkki liikenteen toimivuutta edistävästä digitaalisesta palvelusta on Fintrafficin kehittämä satamasovellus, joka mahdollistaa tehokkaat ja ekologiset satamakäynnit tiedonkulkua parantamalla jo yli 20 satamassa Suomessa. Aikatietopalvelumme Time Stamp and Estimation Service ja Port Activity -satamasovellus ovat päässeet myös YK:n Egyptissä pidetyn COP27-ilmastokokouksen Green Shipping Challenge -aloitteen malleiksi merenkulun ilmastopäästöjen vähentämiseen. 

Tiesitkö, että jaamme dataa? Digitraffic-palveluumme tehdään vuosittain jo yli 4,25 mrd rajapintakutsua! 

Tietoa avaamalla ja reaaliaikaista dataa yhdistämällä voidaan optimoida ihmisten ja tavaroiden liikkumista kokonaan uudelle tasolle. Tarjoammekin liikenne- ja olosuhdetietoa liikenteen toimijoiden käyttöön avoimena datana Digitraffic-palvelussamme, josta tietoa haetaan keskimäärin 350 miljoonalla rajapintakutsulla kuukaudessa! Kun dataa hyödynnetään reaaliaikaisesti ja tehokkaammin, niin esimerkiksi eri liikennemuotoja voidaan yhdistää toimiviksi matkaketjuiksi ja tavaroiden kulkua tehostaa odotusaikojen lyhentyessä ja kapasiteetin täyttöasteiden parantuessa. 

Tiesitkö? Kuluttajia palvelemme Digitrafficin dataa hyödyntävällä Fintraffic Liikennetilanne-palvelulla, josta löytyy tietoa muun muassa ajokelistä, tietöistä, talvikunnossapidosta sekä esimerkiksi sähköautojen latauspisteet ja kaasuautojen tankkausasemat. Palvelussa on myös raide-, lento- ja meriliikenteen tietoja. 

Tiesitkö, että Fintrafficin tieliikenteenohjaus toimii liikennetiedottamisen solmukohtana? Tieliikennekeskuksesta lähtee vuositasolla lähes 14 000 liikennetiedotetta. 

Maamme henkilöliikenteestä 90 % ja tavaraliikenteestäkin yli 60 % kulkee tieverkoillamme. Tieliikenteenohjauksessa huolehdimme maanteiden turvallisesta ja sujuvasta liikenteestä 24/7/365.  

Toiminnassamme kaikki lähtee siitä, että meillä on käytettävissä jatkuvasti reaaliaikainen tilannekuva liikenteestä. Tätä meille tuottavat yhteensä noin 20 000 liikenteenhallinta- sekä keli- ja säälaitetta. Ohjaamme liikenne- ja säätilannedatan perusteella esimerkiksi vaihtuvia nopeusrajoituksia, liikenteen tiedotusopasteita sekä tunneleiden ja liikennevalojen toimintaa. 

Toimimme maantieliikenteen tiedottamisen hermokeskuksena. Tieliikennekeskuksestamme lähtee vuosittain lähes 14 000 liikennetiedotetta, minkä lisäksi vastaamme Fintrafficin Tienkäyttäjän linjan puheluista, jonne tienkäyttäjät ilmoittavat akuutit tienkäyttöä vaarantavat asiat. Kaikkiaan puheluita tulee tieliikennekeskukseemme vuosittain yli 160 000: Vastaamme, että poikkeus- ja häiriötilanteissa tieto kulkee eri viranomaisten, kuten poliisin ja pelastuksen sekä esimerkiksi tiepuolen urakoitsijoiden ja kunnossapidon suuntaan. 

Tiesitkö, että meriliikenteenohjaus esti vuonna 2022 21 mahdollista alusten karilleajoa? 

Suomi elää merenkulusta. Suomen ulkomaankaupan viennin määrästä 94 % ja tuonnin määrästä 91 % kulkee meriteitse. Fintrafficin meriliikenteenohjauksen tehtävänä on varmistaa ulkomaankaupan ja kotimaan vesiliikenteen turvallinen ja häiriötön toiminta.  

Meriliikennekeskuksemme valvovat rahti- ja matkustajalaivojen kulkua Suomen rannikkoalueella ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Tiedotamme aluksille muusta liikenteestä ja alusten kulkuun vaikuttavista seikoista, kuten sää- ja jääolosuhteista sekä turvalaitevioista. Vuonna 2022 estimme ennätykselliset 21 alusten mahdollista karilleajoa sekä avustimme tuttuun tapaan aluksia navigoinnissa ja ehkäisimme läheltä piti -tilanteita kehittymästä onnettomuuksiksi – suojellen samalla myös herkkää meriympäristöä. 

Fintrafficin meriliikenteenohjaus ylläpitää ja kehittää lisäksi yhtä maailman laajimmista meriliikenteen ohjauksen järjestelmistä. Tämän kehitystyön rinnalla olemme aktiivisesti mukana viemässä eteenpäin automatisoituvan meriliikenteen tarvitsemia palvelumalleja. Uusin palveluidemme ansioista esimerkiksi kauppa-alusten tarkennettu aikatietopalvelu yhdistää satamassa meri- ja maarahdin tehokkaiksi kuljetusketjuiksi ja mahdollistaa toimijoille yhteisen tilannekuvan.  

Tiesitkö, että raideliikenteenohjaus liikuttaa vuosittain yli puolta miljoonaa junaa? 

Vastaamme suomalaisen rautatieliikenteen ohjauksesta maan 6 500 kilometrin pituisella rataverkolla, jolla liikkuu vuosittain yli 500 000 junaa ja kymmeniä miljoonia matkustajia. Tehtävämme on varmistaa, että matkustajat ja tavaraliikenne pääsevät määränpäähänsä turvallisesti ja sujuvasti. 

Raideliikenteen sujuvuuden varmistaminen on myös yksi keskeinen keinomme parantaa vähäpäästöisen junamatkustamisen houkuttelevuutta: Mitä suurempi raideliikenteen osuus henkilö- ja tavaraliikenteen kilometreistä on, sitä vähemmän liikenne kokonaisuutenaan aiheuttaa ilmastopäästöjä. Olemassa olevien raiteiden kapasiteettia voidaankin tulevaisuudessa kasvattaa merkittävästi uuden kulunvalvontajärjestelmän avulla (Digirata-hanke). Ratakapasiteetti voi kasvaa arvioiden mukaan jopa 30 prosentilla tiheästi liikennöidyillä rataosuuksilla. Uuden järjestelmän ansiosta myös häiriöiden vaikutukset ja kesto rataverkolla pienenevät entisestään. Digirata-hankkeen ansiosta Suomi on myös Euroopan kärjessä edistämässä digitalisaatiota raideliikenteen turvallisuuden ja toimivuuden parantamisessa sekä sen suosion kasvattamisessa! 

Tiesitkö, että lennonvarmistuksessa varmistetaan päivittäin Helsinki-Vantaan lentoasemalla keskimäärin 400 nousua ja laskua? 

Fintrafficin lennonvarmistuspalvelua tarjotaan aluelennonjohdossa noin 206 000 lennolle ja Helsinki-Vantaalla noin 137 000 nousulle ja laskulle vuosittain. Lennonvarmistus turvaa vuosittain lisäksi 53 000 ylilennon matkaa Suomen ilmatilassa.  

Olemme Euroopan kärkeä EU:n komission asettamissa turvallisuuden, tehokkuuden ja päästövähennysten tavoitteiden saavuttamisessa. Lennonvarmistustekniikka kehittyykin jatkuvasti ja vuosittain erilaisia teknisiä muutoksia tehdään noin 200 kpl.