Alusten turvallinen navigointi Suomen vesiväylillä varmistetaan sekä riittävällä väylien visuaalisella merkinnällä että kohdennetuilla radionavigointipalveluilla.
Alusten tutkanavigoinnin tueksi on useisiin perinteisiin turvalaitteisiin asennettu tutkaheijastimia ja/tai tutkamajakoita. Fintrafficin meriliikenteenohjaus tarjoaa satelliittinavigoinnin tueksi kansainvälisten standardien mukaista DGNSS-palvelua.
DGNSS-palvelu
Fintrafficin meriliikenteenohjaus tarjoaa GPS-satelliittinavigointijärjestelmää tukevaa korjauslähetyspalvelua rannikkovesillä ja Saimaan syväväylän alueella. Lähetykset tehdään noin 300 kHz taajuudella ja ne noudattavat ITU:n suositusta ITU-R M.823-3. Yhdistämällä GPS-satelliiteista saadut paikannustiedot ja palvelun tuottamat korjaustiedot alukset voivat määrittää paikkansa suurella tarkkuudella ja luotettavuudella.
GPS-navigointisatelliiteista saatava signaali ei sisällä ajantasaista tietoa lähetysten oikeellisuudesta (ns. integriteettitieto). Erityisesti tästä syystä korjaussignaalin käyttäminen on tarpeen mm. kauppamerenkulussa.
Palvelun avulla saatavaksi paikannustarkkuudeksi on määritetty <10 m 95 % ajasta. Käytännössä tarkkuus on kuitenkin 1-2 metrin luokkaa 95% ajasta.
Suomen DGPS-asemat
Lähetysaseman nimi ja tunnus (Transmitting Station ID) | Korjaus-lähetysten tunnus (Reference Station ID) | Sijainti | Peittoalue (km) | Taajuus (kHz) | Bittinopeus (bit/s) |
| Porkkala (400) | 600 | 59°58’N 024°23’E | 250 | 293.5 | 100 |
| Mäntyluoto (401) | 601 | 61°36’N 021°28’E | 250 | 287.5 | 100 |
| Puumala (402) | 602 | 61°24’N 028°14’E | 70 | 290.0 | 100 |
| Outokumpu (403) | 603 | 62°41’N 029°01’E | 70 | 304.5 | 100 |
| Turku (404) | 604 | 60°26’N 022°13’E | 200 | 301.5 | 100 |
| Marjaniemi (405) | 605 | 65°02’N 024°34’E | 250 | 314.5 | 100 |
| Klamila (406) | 606 | 60°30’N 027°26’E | 250 | 287.0 | 100 |
| Haarajoki (407) | 607 | 60°31’N 025°10’E | 250 | 292.5 | 100 |
| Kokkola (408) | 608 | 63°52’E 023°11’E | 250 | 290.5 | 100 |
Tutkaheijastin
Väyliemme varsille on asennettu tutkanavigoinnin avuksi tuhansia tutkaheijastimia. Ne ovat rakenteeltaan erityisen hyvän tutkakaiun antavia soppiheijastinryhmiä. Tutkaheijastimet ovat passiivisia laitteita, jotka eivät vaadi säännöllistä huoltoa tai energialähdettä toimiakseen. Siten ne ovat myös erittäin varmatoimisia. Joskus kuitenkin jäämassojen aiheuttamat kaiut tai huono sää voivat estää tutkaheijastimen tai muun tutkamaalin vastauksen havaitsemisen.
Tutkamajakat
Tutkamajakat ovat radiolähetinvastaanottimia, jotka vastaanotettuaan aluksen tutkasignaalin määrittävät sen taajuuden ja lähettävät vastaukseksi samalla taajuudella erityisen tunnussignaalin. Tunnus näkyy tutkan kuvapinnalla helposti tunnistettavana merkkinä.
Yleisimmin käytetty tutkamajakan tunnus on morsemerkki T, joka koostuu yhdestä pitkästä viivasta, mutta myös muita morseaakkosiin perustuvia tunnuksia on käytössä. Kaikki Suomessa käytössä olevat tutkamajakat lähettävät vastauksen 9 GHz (3 cm) ja valtaosa lisäksi 3 GHz (10 cm) tutkan signaaliin.
Tutkamajakat ovat aktiivisia laitteita, jotka tarvitsevat säännöllistä huoltoa ja energialähteen toimiakseen, siten ne ovat tutkaheijastimia alttiimpia vikaantumiselle. Joskus jäämassojen aiheuttamat kaiut tai huono sää voivat estää tutkamajakan tai muun tutkamaalin vastauksen havaitsemisen.
Tutkaheijastimista ja tutkamajakoista vastaa Väylävirasto.