Blogi: Korona ei peruuttanut älyliikenteen suurtapahtumaa, mutta liikkumisen palvelukehitystä se on hidastanut

Maailman suurin älyliikenteen ja liikenteen digitalisoinnin tapahtuma, ITS World Congress, järjestettiin 11.-15.10. Hampurissa.  Viikon aikana tapahtumaan osallistui noin 13 000 kävijää. Vaikka korona ei enää estänyt suurtapahtuman järjestämistä, alan kehitystä pandemia on kuitenkin jossain määrin jarruttanut.  Digitalisaation edistäminen ei etene yhdellä jättiloikalla, ennemmin tasaisen varmoina askelina eri puolilla globaalia liikenneverkkoa.  

Keinoja liikennejärjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden parantamiseksi sekä päästöjen pienentämiseksi mietitään yhtä kuumeisesti kaikkialla. Kilpajuoksu eri maiden ja palveluratkaisujen välillä on kovaa, koska liikennettä tarvitaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja eri valtioiden talouksien kilpailukyvyn turvaamiseen. Konkreettisten tulosten sijaan aika monella saralla haetaan vielä vauhtia.  

Esimerkiksi autonomisten ajoneuvojen kehittyminen eri liikennemuodoissa vaikuttaa olevan hitaampaa kuin vielä muutama vuosi sitten kuviteltiin. Eteenpäin mennään kuitenkin pikkuhiljaa, samalla odotukset ovat tulleet realistisemmiksi ja pinnalla ovat myös eettiset kysymykset. Esimerkiksi läpinäkyvyyttä kaivataan siihen, mikä taho tekoälyn ohjelmoinnin takana on.  

Sujuvampien matkaketjujen metsästys jatkuu - myös uusilla näkökulmilla  

Liikkuminen palveluna, Mobility as a Service - alan ihmisten kesken tuttavallisemmin MaaS, oli näkyvästi agendalla niin kongressiohjelmassa kuin pohjoismaalaisten toimijoiden palveluesittelyissä. MaaS tarkoittaa käytännössä eri liikkumismuotoja yhdistävää kokonaisuutta, jossa käyttäjä saa liikkumistarpeensa hoidettua yhden käyttöliittymän kautta.  

MaaS-ratkaisujen yhteydessä näkyi sekä suljettuja että avoimia vaihtoehtoja. Yhteistyötä julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä korostettiin useissa puheenvuoroissa. Pelkän liikenteessä luovimisen lisäksi rinnalle kehitykseen on tulossa myös muita palvelunäkökulmia, esimerkiksi terveydenhuollon tai asumisen palvelujen yhdistäminen kuljetuksiin. Liikkuminen palveluna ei olekaan enää puhtaasti kulkuvälineiden ketjuttamiseen keskittyvää, vaan tämän päivän trendeissä vahvasti esillä oleva empatia ja ylipäätään ihmisen inhimilliset tarpeet tulevat myös MaaS-kehityksessä yhä enemmän kuvaan mukaan.    

MaaS-konseptin uranuurtaja, MaaS Globalin Sampo Hietanen kertoi omassa paneelipuheenvuorossaan, että 38% ihmisistä luopuisi omasta autosta, jos voisivat. Toisessa esityksessä taas tuotiin esille, että pandemian jälkeen oman auton arvostus on kolminkertaistunut. Jos näin on, tämä asettaa takapakkia MaaS-kehitykselle. Huomionarvoista oli myös se, että MaaS-ratkaisujen rinnalle ovat nousseet näkyvästi erilaiset kimppakyytiratkaisut.   

Konkreettisia edistysaskeliakin matkaketjujen sujuvoittamisessa on otettu. Saksassa junayhtiö (Deutsche Bahn) on ottanut omaan mobiilisovellukseensa (Mobimeo) myös muut liikennemuodot mukaan ja toimii jo nyt sadoille tuhansille kuukausikäyttäjille ”yhden luukun” liikkumisportaalina. Suomessa Matkahuolto on hieno esimerkki yrityksestä, joka on murroksen etulinjassa Reitit ja liput -sovelluksellaan. 

Mistä on onnistuneet ekosysteemit tehty?  

Fintrafficin ekosysteemi- ja teknologiajohtaja Janne Lautanala pitchasi pohjoismaalaisten toimijoiden yhteisellä Nordic+ -standilla Suomeen viime vuoden alussa perustetusta Liikenteen dataekosysteemistä, jossa on mukana jo yli 120 toimijaa.   

Yhteistyöllä tavoitellaan sekä kotimaiseen että kansainväliseen markkinaan tarjottavia kilpailukykyisiä ja skaalattavia liikenne- ja liikkumispalveluita, jotka mahdollistavat liikennemuotoja yhdistäviä turvallisia, vähäpäästöisiä ja käyttäjälähtöisiä matka- ja kuljetusketjuja.  Janne toi puheenvuorossaan esille ulkomaalaisille toimijoille, että Suomi on hyvä paikka ketterään testaukseen, sillä meillä on reilu digitaalinen toimintaympäristö ja vähän byrokratiaa.   

Onnistuneeseen ekosysteemityöhön tarvitaan rakennuspalikoiksi toimijoiden välistä yhteistyötä, liikenteen digitaalista infraa sekä yhteisiä pelisääntöjä.  Nämä samat ainekset nousivat viikon aikana esiin useissa puheenvuoroissa, kun haettiin onnistumisen reseptiä digitalisaatioasteen nostamiseksi. Tekninen puoli on kyllä hanskassa, mutta kitkan purku ja yhteistyön tiivistäminen julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä on keskeistä eteenpäin pääsemiseksi. Katse olisi hyvä ulottaa myös toimialan ulkopuolelle, tulevaisuuden liikennepalvelujen rakentamiseen kannattaa myös kurkottaa yhteistyöhön muiden alojen kanssa.  Juuri näitä asioita edistetään Fintrafficin edistämässä liikenteen dataekosysteemissä.

Oli ilo huomata, että Fintrafficin kansainvälisesti ainutlaatuinen, kaikki liikennemuodot ja niiden tuottamaa dataa yhdistävä konsepti kiinnosti kävijöitä. Moni kävi kyselemässä kiinnostuneena työstä, jota Suomessa tällä hetkellä teemme.  Fintrafficin ekosysteemi- ja teknologiajohtaja Janne Lautanala stagella.  

Pirstaleina leijaileva data ei auta ketään  

Datan luotettavuus ja laatu korostuivat useissa puheenvuoroissa. Käytännössä kaikki uudet liikenne- ja logistiikkaratkaisut perustuvat entistä parempaan kykyyn hyödyntää dataa. Digitalisaatioasteen nostaminen on graalin malja, jota jahdataan.  Datan avulla on saatu jo merkittäviä päästövähennyksiä aikaan.   

Avainasemassa uusien palveluiden syntymisessä on se, että koko liikenneala löytää entistä paremmat tavat hyödyntää tietoa ristiin. Nyt data on vielä liikaa pirstaleina.  Yhteentoimivuutta edistäviä käytäntöjä luodaan eri maissa, Euroopan tasolla ja globaalisti nyt kovaa vauhtia. Tätä myös suomalainen liikenteen dataekosysteemi on osaltaan edistämässä.     

Jos teema kiinnostaa lisää, kannattaa kuunnella alan asiantuntijoiden podcast-keskustelu aiheesta: https://www.fintraffic.fi/fi/tietoaliikenteeseen  

Hienona esimerkkinä digitalisaation hyödyntämisestä oli Fintrafficin Jari Pylvänäisen esttelemä Digirata.  Digirata tähtää junien turvalliseen ja tehokkaaseen liikennöintiin. Tavoitteena on ottaa Suomessa käyttöön moderni rautateiden kulunvalvontajärjestelmä koko rataverkolla vuoteen 2040 mennessä. 

Yli 60 ITS-toimijan yhteinen messuosasto toi suomalaiset, ruotsalaiset, norjalaiset, tanskalaiset ja virolaiset älyliikenteen ekspertit yhteen. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kävi tervehtimässä toimijoita tiistaina. Yhteinen sivusto löytyy täältä: www.itsnordicplus.com   

Älykkään liikenteen tapahtumassa myös koronaturvallinen liikkuminen oli suunniteltu fiksusti. Jokainen osallistuja sai rannekkeen koronatodistusta vastaan. Näin suuressakin porukassa oli turvallinen olo.   

Kongressi- ja messualue löytyi rauhoittavan puistomaiseman takaa.   
 

Janne Lautanala, Ekosysteemi- ja teknologiajohtaja, Fintraffic 

Mikko Saariaho, Vaikuttavuusjohtaja, Fintraffic 

Saara Salaja, Viestintäpäällikkö, Fintraffic