Kansainvälinen lentoliikenne ja tavaraliikenne jatkoivat kasvussa

Tavaraliikenteen määrä jatkoi kasvuaan heinä-syyskuussa erityisesti raideliikenteessä. Myös lentojen määrä Suomen ilmatilassa on edelleen kasvanut, vaikka kotimaan lentojen määrä hieman laski. Yritykset ja kansalaiset hyödyntävät liiketoiminnassaan ja arjessaan liikennetietoa enemmän kuin koskaan. Fintrafficin digitaalisten palveluiden käyntien määrä on peräti kolminkertaistunut. 

“Sekä raiteilla että maanteillä kulkevien tavarakuljetusten määrä on lähtenyt kuluvana vuonna kasvuun. Tämä on hyvä merkki, joka voi ennakoida talouden toimeliaisuuden vähitellen piristyvän. Myös kansainvälisen lentoliikenteen määrä on edelleen jatkanut kasvuaan Suomessa. Kotimaan sisäinen lentoliikenne keskittyy entistä selvemmin pidemmille reiteille, mikä on linjassa sen kanssa, että lentokone nousee kyselymme mukaan junan rinnalle suomalaisten suosituimmaksi kulkumuodoksi yli 600 kilometrin matkoilla”, sanoo toimitusjohtaja Pia Julin Fintrafficista.   

”Matkoihin valmistaudutaan yhä useammin hyödyntämällä ennakkoon liikennetietoa muun muassa reiteistä, kulkuyhteyksistä ja olosuhteista. Fintrafficin digitaalisten palveluiden käytön iso kasvu osoittaa, että panostuksemme asiakaslähtöisyyteen ja innovatiivisiin palveluihin tuottavat tulosta: Fintraffic Mobiili voitti Suomen parhaan asiakasteon palkinnon, ja avoimen liikennedataan perustuvat tietopalvelumme tukevat yhä vahvemmin eri toimijoiden kykyä kehittää omia palveluitaan kodeille ja yrityksille”, Julin toteaa. 

Lentoliikenteen elpyminen on jatkunut vahvana  

Suomen lentoreittipalveluiden kysyntä on kasvanut merkittävästi kuluvan vuoden kolmannella vuosineljänneksellä. Kokonaislentomäärä kasvoi 9,8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.  

Saapuvien ja lähtevien lentojen määrät kasvoivat 11,9 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Ylilennot Suomen ilmatilassa kasvoivat 11,6 prosenttia. Kiinalaiset lentoyhtiöt ovat edelleen lisänneet ylilentoja, mutta lentomääriä ovat lisänneet myös muut Aasian ja Lähi-idän lentoyhtiöt. 

Vaikka kotimaan liikenteessä lentojen määrä on hieman laskenut (-4,7 %), lennettyjen kilometrien määrä kotimaan reiteillä on kasvanut. Se kertoo siitä, että lentoliikenteen rooli kotimaan sisäisessä liikenteessä korostuu erityisesti pidemmillä etäisyyksillä.  

Ennakkotietojen mukaan Lapin lentoliikenne on saavuttamassa tulevana talvena koronaa edeltävän tason, mikä on positiivinen signaali erityisesti pohjoisen matkailun kannalta. 

Tavaraliikenteen määrä kasvoi rautateillä 21 prosenttia 

Tavaraliikenteen määrä rautateillä oli heinä-syyskuussa 21 prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa suurempi. Tavaraliikenteen määrän nousu johtuu osittain raakapuun siirtokuljetuksista tehtaiden tarpeisiin sekä raakapuuterminaalien käyttöönotoista.   

Lähiliikenteen määrä nousi reippaat kolme prosenttia. Lähiliikenteen kasvua on mahdollistanut esimerkiksi se, että vuosi sitten työt Tikkurilassa Vantaalla rajoittivat junaliikennettä huomattavasti enemmän kuin tänä vuonna vastaavalla ajanjaksolla. ​Myös esimerkiksi Karjaa – Hanko-välin liikennöinnin käynnistyminen on lisännyt lähiliikennettä. Käytännössä tämä on lisännyt lähijunaliikennettä noin 12–14 junavuoroa vuorokaudessa eli noin 400 junaa kuukaudessa. Kaukojunien määrä laski jonkin verran (-2,1 %) verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.  

Junien täsmällisyysprosentit olivat kauttaaltaan jonkin verran laskussa. Lähiliikenteessä täsmällisyys oli 91,7 prosenttia (95,4 %), kaukoliikenteessä 85,0 prosenttia (89,8 %) ja tavaraliikenteessä 92,2 prosenttia (94,2 %). Näihin lukuihin ovat vaikuttaneet muun muassa ratatyöt esimerkiksi Tampere–Seinäjoki-välillä. Täsmällisyys oli heinä-syyskuussa kuitenkin parempi kuin tämän vuoden huhti-kesäkuussa. 

Kesällä ratatöitä tehtiin runsaasti eri puolilla Suomea, yhteensä 40 340 (39 781). Näiden seurauksena eri puolille Suomea on asetettu nopeusrajoituksia, mikä on vaikuttanut myös junien täsmällisyyteen. Suuria ratahankkeita ovat esimerkiksi Espoon kaupunkirata, Tikkurila, Kytömaa-Ainola, Seinäjoen matkakeskuksen rakentaminen, eri ratapihahankkeet sekä Kupittaa-Turku. 

Raskaan liikenteen määrä kasvoi maanteillä 

Tieliikenteen kokonaismäärät pääteillä (valta- ja kantatiet) ovat heinä-syyskuussa olleet hienoisessa nousussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. 

Raskaan liikenteen määrät ovat nousseet hieman yli kolme prosenttia. Henkilö- ja pakettiautojen määrissä on nähtävissä vastaavasti noin prosentin kasvu. 

Maanteillämme on liikkunut tänä vuonna jälleen runsaasti myös isoja erikoiskuljetuksia. Aivan viime vuosien ennätyslukemiin ei tänä vuonna olla kuitenkaan ylletty: tammi-syyskuun aikana erikoiskuljetuslupia on annettu noin 7 600 kuljetukselle.  

Fintrafficin digipalvelut tavoittavat enemmän suomalaisia kuin koskaan aiemmin 

Fintrafficin digitaaliset palvelut keräsivät vuoden 2024 kolmannella vuosineljänneksellä lähes 2,3 miljoonaa käyntiä (Q2/2024 1,8 miljoonaa käyntiä). Verrattuna vuoden 2023 vastaavaan ajanjaksoon Fintrafficin digitaalisten palveluiden käyntien määrä on peräti kolminkertaistunut. Suomen paras asiakasteko 2024 –palkinnon lokakuussa voittanut Fintraffic Mobiili on edelleen suosituin palvelu, keräten noin 1,2 miljoonaa käyttökertaa. Lisäksi Liikennetilanne-palvelun käyttö on kehittynyt suotuisasti.  

Fintrafficin Digitraffic-palvelussa tarjoamiin liikennedatan avoimiin rajapintoihin tehtiin vuoden kolmannella vuosineljänneksellä 1,52 miljardia kyselyä. Syyskuussa saavutettiin kyselyiden määrässä kaikkien aikojen kuukausiennätys: 560 miljoonaa kyselyä. Kasvua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan on 35,2 prosenttia. Dataa siirrettiin 173,35 TB, kasvua on 40,3 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. 

Joukkoliikenteen matkatietoihin tehtiin Digitransit-alustalla vuoden kolmannella neljänneksellä 4,40 miljardia rajapintakyselyä. Kasvua oli jopa 39 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Digitransitissa dataa siirrettiin kolmannella kvartaalilla 62,12 TB. Suomalaiset joukkoliikenteen reittioppaat hyödyntävät laajasti yhteistä tietopohjaa Digitransit-alustan kautta. 

Fintraffic tarjoaa liikenteen tilannekuvaa kuluttajille, yrityksille ja medialle sekä avointa dataa liikenteen ja logistiikan palveluoperaattoreille sekä sovelluskehittäjille muun muassa erilaisten karttapalvelujen kehittämiseen ja navigaattorien käyttöön. 

“Liikenteen tiedon kerääminen, jalostus ja hyödyntäminen ovat nykyaikaisen liikennejärjestelmän kulmakivi, jonka varaan liikenteen palveluita luodaan. Datan kerääminen hyödyttää sekä yksittäisiä tienkäyttäjiä, mutta vaikuttaa myös laajemmin koko yhteiskuntaan ja talouteen: liikennetieto on avain tehokkaan, turvallisen ja kestävän liikennejärjestelmän ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Avoimen tiedon avulla voidaan luoda täysin uutta liiketoimintaa”, sanoo Fintrafficin ekosysteemi- ja teknologiajohtaja Janne Lautanala.