Kysymyksiä ja vastauksia junaliikenteen häiriöihin ja täsmällisyyteen

Junaliikenteessä on viime aikoina ollut varsin paljon häiriöitä. Mistä ne ovat johtuneet? Ja mitkä ovat olleet vaikutukset?

• Vaikka voi vaikuttaa siltä, että junaliikenteen täsmällisyys olisi viime aikoina merkittävästi normaalia matalammalla tasolla, niin tilastojen mukaan täsmällisyysprosentti on hyvin samanlaisella tasolla kuin viimeisten vuosien aikana, kun tarkastelee pitkällä aikavälillä. Kuluvan vuoden täsmällisyysprosentti on rautateillä lähes samalla tasolla kuin viime vuonna. Kokemus tason laskemisesta saattaa tulla pitkälti isoimmista ja pitkäkestoisimmista häiriötilanteista, jotka ovat nousseet laajasti mm. mediaan.
   
• Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna suurimmat junaliikenteen häiriöt näkyvät tilastoissa erityisesti haastavilla talvikeleillä, jolloin muun muassa lumimyrskyt, pöllyävä lumi ja pakkanen aiheuttavat kalustovikoja ja ongelmia vaihteiden kääntymisessä.
   
• Rautateiden korjausvelka ja suuret vikamäärät näkyvät monien matkustajien arjessa. Rataverkon huono kunto saattaa olla usein syy siihen, että juna on myöhässä. Joillekin rataosuuksille joudutaan asettamaan nopeusrajoituksia, jotka vaikuttavat junien täsmällisyyteen. Rautateillä korjausvelkaa on noin 1,3 miljardin euron edestä.
   
• Kolme eniten junaliikenteeseen vaikuttavaa vikaa ovat vaihdeviat, asetinlaiteviat ja sähkörataviat. Kun tarkastelee viimeistä vuotta, niin nämä viat ovat näkyneet eniten Helsinki-Riihimäki-välillä sekä Luumäki-Parikkala-välillä. Pääkaupunkiseutua koettelevat häiriöt näkyvät matkustajien arkeen nopeasti, koska vaikutukset heijastuvat samanaikaisesti useaan eri junaan. Luumäki-Parikkala-välillä on käynnissä ratahanke, jossa toteutetaan mm. merkittäviä perusparannuksia raiteisiin sekä rakennetaan uusi kaksoisraide. Helsinki-Riihimäki-ratahankkeessa parannetaan Suomen vilkkaimman rataosuuden toimivuutta uusilla lisäraiteilla, joilla lisätään rataosan kapasiteettia ja häiriönsietokykyä. Näillä hankkeilla saavutetaan parempaa välitys- ja häiriönsietokykyä, mutta rakennusvaiheessa ne valitettavasti myös aiheuttaneet häiriöitä junaliikenteelle.

Mitä täsmällisyys tarkoittaa ja miten sitä mitataan rautateillä?

• Täsmällisyys kertoo sen, kuinka todennäköisesti junat toteuttavat etukäteen määriteltyjä aikatauluja. Rautateillä täsmällisyyttä mitataan ns. määräasematäsmällisyytenä. Täsmällisyysprosentti kertoo, kuinka monta prosenttia junista saapuu aikataulunsa mukaisesti määränpäähänsä. Junalajista (esim. lähi- tai kaukojuna) riippuen, täsmällinen juna on omasta aikataulustaan enimmillään 3 tai 5 minuuttia myöhässä. 

Miksi häiriöiden kesto saattaa olla tunteja?

• Suurin osa, eli noin 88 %, Suomen rataverkosta on yksiraiteista. Tämä luo häiriötilanteille usein oman haasteensa, sillä se tarkoittaa, että häiriön sattuessa junat eivät pääse kiertämään ongelmakohtaa. Tarvitaan vian korjaus paikan päällä, jotta tilanne saadaan ratkaistua. Lisäksi Suomen rataverkko on maantieteellisesti laaja. Vian paikantaminen ja kunnossapidon paikalle pääseminen ottavat aina oman aikansa, joskus pitkänkin, sillä viat saattavat sijaita hyvinkin vaikeakulkuisilla alueilla.
   
• Riippuu pitkälti vian syystä, kuinka moneen junaan vika vaikuttaa ja kuinka kauan sen korjaus kestää. Esimerkiksi sähköratavauriot heijastuvat monesti hyvin laajalle alueelle ja vaurioalueetkin voivat olla laajoja. Radan kunnossapitotyössä useimmiten työskennellään raiteilla tai niiden vieressä, jolloin turvallisuussyistä liikenne on työn ajaksi keskeytettävä.

Miksi pääkaupunkiseudulla oleva häiriö vaikuttaa koko Suomen liikenteeseen?

• Merkittävä osa matkustajaliikenteestä kulkee pääkaupunkiseudun läpi ja Ilmalan huoltovarikko sijaitsee Helsingissä. Kalusto- ja henkilöstökierrot vaikuttavat myös häiriöiden ajalliseen ja maantieteelliseen laajuuteen. Useiden kymmenien minuuttien tai jopa tuntien myöhästymiset yksittäisen junan ja sen henkilöstön osalta vaikuttavat myös niihin juniin, joihin kyseinen kalusto ja henkilöstö on seuraavaksi suunniteltu.

Välillä syy on liikenteenohjausjärjestelmissä, välillä ratainfran järjestelmissä. Mitä eroa näillä on?

• Kiskojen lisäksi rautateillä on monenlaista tekniikkaa, joka mahdollistaa junien liikkumisen rataverkolla. Liikenteenohjausjärjestelmiin luetaan mm. järjestelmät, joiden avulla mahdollistetaan liikenteen etänä ohjaaminen. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat muut junien liikennöinnin mahdollistavat järjestelmät, jotka liittyvät esimerkiksi veturinkuljettajan ja liikenneohjaajan väliseen viestintään.
• Ratainfran järjestelmiin kuuluvat muun muassa asetinlaitteet, jotka ohjaavat radassa kiinniolevia komponentteja kuten vaihteita. Lisäksi mukaan lasketaan myös esimerkiksi kaapelit.
   

Onko tekniikkaa jo liikaa rautateillä?

• Nykyinen tekniikka on varsin vanhaa, sillä nykyisen kaltaista tekniikkaa on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Mutta kehitystyötä on toki tapahtunut valtavasti, sillä teknisen kehityksen avulla on muun muassa mahdollistettu liikennemäärien merkittävä kasvu suhteessa käytössä oleviin ratakilometreihin. Käytännössä siis junia saadaan rataverkolle tekniikan avulla mahtumaan enemmän. Esimerkiksi nykyiset vuorovälit ja junatarjonta eivät olisi 1970-luvun tekniikalla olleet mahdollisia. Järjestelmien kehitystyötä tehdään jatkuvasti ja digitalisaatio tulee muuttamaan rautateitä ennen näkemättömällä tavalla.
   
• Rautateiden tekniikka mahdollistaa myös turvallisen liikennöinnin. Jokelan ja Jyväskylän onnettomuuksien jälkeen tehdyt turvallisuusparannukset ja sitä seurannut turvallisuuskehitys mahdollistaa turvallisen liikkumisen rautateillä.

Fintrafficilla on paljon mm. kauko-ohjausjärjestelmähankkeita menossa. Miten nämä vaikuttavat häiriöihin nyt ja tulevaisuudessa?

• Kauko-ohjauksen kehittämisellä pyritään rakentamaan entistä luotettavampaa liikennöintiä. Historiassa kauko-ohjauksen vikatilanteet ovat voineet aiheuttaa laajoja häiriöitä ja nyt tehtävien muutosten ja uudistusten avulla häiriöt saadaan huomattavasti pienemmälle tasolle.
• Tavoitteena tulevaisuudessa on, ettei matkustajille aiheutuisi käytännössä lainkaan kauko-ohjausjärjestelmistä johtuvia häiriöitä.

Digirata-hanke: miten se tullessaan parantaa erityisesti häiriöherkkyyttä?

• Digirata uudistaa rautatiejärjestelmän tekniikasta kaiken kiskojen ja sähköratarakenteen väliltä. Uudistamisen yhtenä tavoitteena on myös minimoida häiriöiden vaikutukset ja kestot. Digirata on myös erinomainen mahdollisuus toteuttaa järjestelmät varmennettuina kriittisiltä osin. Tällä tähdätään häiriöiden merkittävään vähentymiseen ja luotettavuuden tason reiluun nostamiseen.
   
• Asetinlaitteet aiheuttavat runsaasti häiriötilanteita rautateillä. Suomessa meillä on asetinlaitteita, jotka ovat elinkaarensa loppupäässä ja joille on kertynyt käyttöikää jo yli 50 vuotta. Digiradan myötä nämä uudistetaan ja näin ollen näihin liittyvät viat poistuvat kokonaan.
   
• Digiradan yhtenä tavoitteena on luoda järjestelmäpohja, jota voidaan käyttää tehokkaasti digitaalisen tilannekuvan tuottamiseen ja analysointiin. On tärkeää, että tunnistetaan vikapaikat ennakkoon ennen kuin ne aiheuttavat todellisia häiriöitä. Tämän ansiosta matkustajat saavat entistä enemmän suoraan tietoa matkaan liittyen ja häiriöiden ennakointi paranee.
   
• Lisää Digirata-hankkeesta: www.digirata.fi

Syysmyrskyt ja lumimyräkät lähestyvät. Miten näihin on varauduttu?

• Ratainfran omistava Väylävirasto, liikenteenohjauksesta vastaava Fintraffic sekä liikennöitsijät tekevät ympäri vuoden jatkuvaa yhteistyötä. Talvella yhteistyön merkitys korostuu. Kun tiedossa on myrskykelit, niin varautuvat kaikki rautateiden toimijat tilanteeseen. Talvea varten on tehostettu seuranta sään ennakointiin sekä toimijat yhteisesti seuraavat onnistumista viikoittain, jotta voitaisiin turvata matkustajien mahdollisimman aikataulujen mukainen liikkuminen.
• Lisäksi Fintraffic tekee tiivistä yhteistyötä operatiivisesti Ilmatieteenlaitoksen kanssa.

Mitkä ovat eri toimijoiden roolit?

• Matkustajaliikenteessä roolit jakautuvat karkealla tasolla seuraavasti: