CISM eli Critical Incident Stress Management on menetelmä, jonka avulla pyritään vähentämään äkillisten stressireaktioiden vaikutusta työ- ja toimintakykyyn kriittisen tapahtuman jälkeen. Lennonvarmistuksessa toiminta on muutama vuosi sitten voimaan tulleen EU-asetuksen myötä pakollista, mutta Suomessa sitä on tehty aktiivisesti jo 90-luvulta lähtien. Vapaaehtoisten tukihenkilöiden osaamista ylläpidetään peruskoulutuksen jälkeen parin vuoden välein järjestettävillä kertauksilla, joista viimeisin pidettiin tänä syksynä.
Fintrafficin lennonvarmistuksessa CISM-toiminta on järjestetty vertaistukitoimintana, jossa vapaaehtoiset työyhteisön jäsenet koulutetaan CISM-menetelmään ja äkillisen kriisin kohdanneen kollegan kohtaamiseen. Kolmipäiväinen peruskoulutus sisältää teoriaa ihmisen kriisistä ja stressireaktioista sekä niiden kohtaamisesta CISM-menetelmän avulla. Koulutuksen aikana tehdään myös käytännön harjoituksia.
- Tällä hetkellä lennonvarmistuksessa on yhdeksän CISM-tukihenkilöä. Toiminnan tavoitteena on, että ihminen pysyy häntä kohdanneesta kriisistä huolimatta toimintakykyisenä ja saa rakennetta elämäänsä, mikä auttaa häntä palauttamaan mielen kriisistä takaisin normaaliin tilaan. Yksinkertaisimmillaan tukihenkilön antama apu on keskusteluja tapahtuneesta ja tilanteen vaatimaa tukemista tapahtumista johtuvien reaktioiden käsittelyssä, kertoo CISM-koordinaattori Mika Virolainen Fintrafficin lennonvarmistuksesta.
Kertauksissa tarkastellaan menetelmää päivän polttavan teeman kautta
Peruskoulutuksen jälkeen tukihenkilöt osallistuvat parin vuoden välein järjestettäviin kertauksiin, joista viimeisin järjestettiin tänä syksynä. Kertauksissa kerrataan CISM-menetelmää sekä pohditaan aihetta päivän polttavan teeman kautta. Mukana on usein myös vierailijoita esimerkiksi lentoyhtiöistä, hätäkeskuksesta tai sosiaali- ja kriisipäivystyksestä tuomassa omaa näkökulmaansa tärkeään työhön. Tämän vuoden kertauksen teemana oli CISM-toiminnan häilyvät rajat.
- Kertaus vahvistaa osallistujien tietotaitoa aiheeseen liittyen, mutta toimii myös tärkeänä vertaistukena tukihenkilöille. Kertaukset tarjoavat nimittäin hyvän tilaisuuden vaihtaa kokemuksia ja oppeja. Vaikka osa tukihenkilöistä on ollut mukana jo lähes parikymmentä vuotta, on innostus ja motivaatio muiden auttamiseen edelleen kova. On kiva huomata, kuinka ihmiset haluavat pitää kollegoista huolta, pohtii Virolainen.
Vertaisuus on keskeinen osa koko CISM-toimintaa, sillä vertaiselle on usein helpompi puhua mieltä painavista asioista kuin esimerkiksi esihenkilölle. Kaikki tukihenkilöt ovat tehneet vaitiololupauksen, joten keskustelut pysyvät luottamuksellisina, eikä niistä toimiteta tietoa työnantajalle.
Milloin CISM-tukihenkilöön kannattaa ottaa yhteyttä?
Tarve tukihenkilön kanssa keskusteluun voi muodostua esimerkiksi onnettomuus- tai vaaratilanteen, vakavan työtapaturman tai muun työyhteisöä tai yksilöä kohdanneen kriisitapahtuman jälkeen. Yleensä tilanne on äkillinen ja odottamaton.
- Emme ole asettaneet rajoja sille, millaisissa tilanteissa tukihenkilöön voi ottaa yhteyttä, sillä tapahtumien kriittisyys on aina yksilöllinen kokemus. Isoimmillaan kyse voi olla oman vuoron aikana sattuneesta onnettomuudesta, mutta myös tunnetason tilanteet voivat horjuttaa toimintakykyä. Lennonjohtajille on esimerkiksi tärkeää säilyttää koko ajan tunne siitä, että tilanne on hallinnassa. Jos kontrollin tunne järkkyy, voi se olla ihmisen mielessä merkittävä kriisi, vaikkei hänestä ulkoisesti huomaisi mitään poikkeavaa, avaa Virolainen.
Mahdollisia stressireaktion oireita odottamattoman tai poikkeuksellisen tapahtuman jälkeen ovat esimerkiksi vaikeus keskittyä, levottomuus, nukkumisvaikeudet, vaikeudet päätöksenteossa, ahdistuneisuus, itkuisuus, ylivireys, kylmä hiki ja se, että ajatukset pyörivät jatkuvasti tapahtuneen ympärillä. CISM-menetelmien mukainen tilanteen purkukeskustelu pyritään käymään viimeistään kolmen vuorokauden kuluessa kriittisestä tapahtumasta. Keskusteluja toteutetaan tilanteesta riippuen kasvotusten tai puhelimitse.
- Vaikka CISM-toiminta on tällä hetkellä pakollista vain lennonvarmistuksessa, on sitä ryhdytty järjestämään Fintrafficissa myös muissa liikennemuodoissa. On hienoa, että työnantaja mahdollistaa tällaisen toiminnan kehittämisen, sillä sen avulla on mahdollista tukea merkittävästi henkilöstön hyvinvointia turvallisuuskriittisellä toimialallamme, kiittää Virolainen.
