Tieliikennekeskuksessa ollaan hereillä vuorokauden ympäri. Liikennepäivystäjät seuraavat herkeämättä, kuinka liikenne teillä sujuu ja tiedottavat mahdollisista häiriötilanteista. Yli 12 tuntia kestävän työvuoron aikana ehtii tapahtua paljon. Liikennepäivystäjä Petra Latvasalo avasi työpäivänsä kulkua.
Klo 6.19 Saavun Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskukseen aamulla ennen puolta seitsemää ja ehdin hakea keittiöstä yövuoron valmiiksi keittämää kahvia ennen vuoronvaihdossa tapahtuvaa raportointia. Yövuorossa olleet kollegat kertovat merkittävimmät tapahtumat työvuoronsa ajalta, selostavat, mitä on mahdollisesti meneillään ja muistuttavat, mikäli päivälle on tiedossa joitakin tapahtumia.
Klo 6.25 Kirjaudun järjestelmiin. Olen työskennellyt liikennepäivystäjänä lähemmäs seitsemän vuotta ja laitehallinta on sinä aikana lisääntynyt koko ajan. Työpisteelläni on kuusi näyttöruutua, joilla pyörii käyttämämme TLOIK-järjestelmä. Sen kautta ohjaamme muuttuvia liikennemerkkejä, lähetämme urakoitsijaviestejä sekä häiriötiedotteita ja seuraamme kameroista liikennettä. Saamme järjestelmän kautta myös Tienkäyttäjän linjalle tulevat puhelut. Kaikki tienkäyttäjät voivat soittaa linjalle havaitessaan tiestöllä vaaratilanteita aiheuttavia ongelmia. Tien päältä saamistamme palautteista välitämme sähköisen viestin niille urakoitsijoille, joille kyseisten teiden hoito kuuluu.
Klo 6.26 Luen sähköpostit ja tarkistan vielä kalenterista, mitä päivälle on luvassa. Puhelunhallintajärjestelmästä näen, että Tienkäyttäjän linja punoittaa jonossa olevista soittajista. Linjan punoittaminen viestii ajokelin olevan haastava ympäri Suomen. Minun vuoroni vastata puheluihin ei kuitenkaan ole vielä.
Tieliikennekeskuksessa Helsingissä vuorotellaan arkipäivisin niin, että osa päivystäjistä keskittyy pääkaupunkiseudun liikenteenhallinnallisiin tehtäviin. Seuraamme siis liikenteen sujumista, ohjaamme ja osallistumme häiriönhallintaan. Osa päivystäjistä puolestaan ottaa vastaan Tienkäyttäjän linjalle tulevia puheluita valtakunnallisesti. Puhelunhallintajärjestelmä ohjaa puhelun aina suoraan sille päivystäjälle, joka on ollut pisimpään vapaana. Viranomaisille ja urakoitsijoille on omat, alueelliset linjansa.
Vesilammikoita valtateillä
Klo 6.50 HSL:n joukkoliikenteen edustaja lähestyy meitä sähköpostitse ja pyytää liukkaudentorjuntaa Kirkkonummelle linja-autoreitille.
Klo 7.02 Hätäkeskukselta tulee ilmoitus vedestä valtatie kolmosella. Teen siitä toimenpidepyynnön urakoitsijalle.
Klo 7.08 Hätäkeskus soittaa kollegalleni valtatie ykkösen vedestä. Vaikka en itse ottanutkaan viestiä vastaan, tulee minun olla kartalla keskuksen tapahtumista. Niinpä jaammekin paikalla olijoille tietoa meneillään olevista tapahtumista jatkuvalla syötöllä.
Klo 7.14 Oulun tieliikennekeskus välittää minulle tiedon Itäväylällä olevasta vesilammikosta.
Klo 7.25 Tienkäyttäjän linja punoittaa edelleen ja jonossa näyttää olevan kahdeksan puhelua.
Klo 7.36 Teen yrityksen lähteä aamupalalle keittiöön, mutta palaan takaisin kuullessani Virven (valtakunnallinen viranomaisverkko) pirahtavan onnettomuuksista kaksi kertaa. Hätäkeskus on juuri laittanut hälytysilmoitukset pelastuslaitoksen yksiköille ja tieliikennekeskukselle. Teemme kollegan kanssa lyhyen ytimekkäät ensitiedotteet liikenneonnettomuuksista valtateillä 1 ja 4, ja laitamme ne Liikennetilanne-palveluun sekä lähetämme eteenpäin.
Klo 7.46 Tilanteen ratkettua ennätän käydä syömässä aamupalan keittiössä. Kuuntelen kuitenkin koko ajan, mitä keskuksen puolella tapahtuu. Vuosien varrella laitteiden ääniin on oppinut reagoimaan nopeasti.
Viranomaisyhteistyötä saman katon alla
Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskuksessa sijaitsee myös HKL:n raitiovaunuliikenteen ohjaus. Lisäksi Helsingin poliisilla on samassa tilassa oma työpisteensä, josta kaupungin liikennevaloja hallinnoidaan. Myös yksi Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteinen liikenneinsinööri työskentelee pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskuksessa. Eri toimijoiden keskittäminen samaan tilaan sujuvoittaa yhteistyötä.
Klo 8.03 Helsingin poliisin liikennevaloyksikön päivystäjä tulee kertomaan viereiseltä työpisteeltä liikennevaloviasta Mannerheimintiellä. Teen asiasta liikennetiedotteen.
Klo 8.14 Urakoitsija ottaa yhteyttä Ykköstien tulvimiseen liittyen. Pelastuslaitos ja poliisi olivat aiemmin pyytäneet meiltä kaistasulkua tai muuta vastaavaa toimenpidettä, jolla rajattaisiin autoilijoiden joutuminen vesilammikkoon.
Klo 8.17 Avaan keskikaistapuomit valtatie seiskalla Kelikeskuksen pyynnöstä. Urakoitsija on menossa avaamaan tienvarren lumipenkkoja vesilammikoiden muodostumista estääkseen.
Klo 8.22 Poliisi tulee kertomaan, että Mannerheimintien liikennevalot ovat jälleen toiminnassa. Päivitän liikennetiedotteen häiriöstä päättyväksi.
Klo 8.26 Länsi-Uusimaan poliisin tilannekeskus tiedustelee Virven välityksellä Ykköstien tilannetta, jossa vettä on tulvinut kaistalle.
Tienkäyttäjän linja punoittaa liukkaudesta
Klo 8.30 Tulee minun vuoroni palvella Tienkäyttäjän linjaa ja saankin heti puhelun Kuopion suunnalta auraustarpeesta. Välitän tiedon eteenpäin kyseisestä alueesta vastaavalle urakoitsijalle.
Klo 8.37 Saan ilmoituksen Varsinais-Suomen alueelta kantatiellä 52 olevasta vedestä.
Klo 8.42–9.18 Tienkäyttäjän linjalle tulee puheluita jatkuvana virtana. Oletukseni haastavasta ajokelistä ympäri Suomen osuu oikeaan. Seuraavan 36 minuutin sisällä pyydetään liukkaudentorjuntaa Hattulaan ja Somerolle, Savonlinnan suunnalla kaivataan hiekkaa ja tasausta, Tuusniemellä valtatie 9:llä on auraustarve, samoin Alavudella kevyen liikenteen väylällä. Itä-Uudellemaalle puolestaan pyydetään sohjon poistoa. Väliin osuu kysely myös Lahden kaupungin katuverkosta. Kerron soittajalle, että kaupunkien katuverkot eivät kuulu toimialaamme.
Klo 9.20 Tietunneleiden kuukausitestaukset alkavat valtatie ykkösellä välillä Tervakorpi–Pitkämäki. Tunneleista suljetaan yksi kaista ja palohälytysten automatiikkaa säädetään niin, ettei testauksista koidu aiheettomia hälytyksiä. Tunneleiden paloilmoitinlaitteisto tarkastetaan ja huolletaan kuukausittain. Näin varmistetaan laitteiston moitteeton toiminta mahdollisessa tulipalotilanteessa.
Klo 9.28 Ilmoitus liikenneonnettomuudesta Ykköstiellä pärähtää Virveen, ja laadimme siitä tiedotteen.
Klo 9.47 Urakoitsija soittaa ja antaa tilannetiedotteen Ykköstien veden varassa olevista kaistoista. Päivitämme liikennetiedotetta uusien tietojen osalta.
Klo 9.55 Saamme sähköpostitse Ilmatieteen laitoksen tiedotteen runsaista lumisateista. Liikenteen seuraamisen lisäksi ajokelien ennakoiminen kuuluu työnkuvaamme, joten yhteistyömme Ilmatieteen laitoksen kanssa on tiivistä.
Klo 10.08 Urakoitsija soittaa ja kertoo tunneleiden kuukausitestausten olevan ohi. Avaamme siis kaistan valtatie ykkösen kahdesta tunnelista ja palautamme palohälytysasetukset normaaleiksi.
Alati valppaana
Aamupäivä etenee samanlaisena: seison näyttöruutujen edessä, seuraan liikennettä ja vastaan puheluihin. Yhteydenottoja tulee jatkuvalla syötöllä.
Klo 11.34 Menen keittiöön lämmittämään ruokaa luurit korvilla siinä toivossa, ettei tulisi keskeytyksiä. Toiveeni ei ihan toteudu, sillä saan puhelun järjestelmäntoimittajalta, joka kertoo ottavansa etäyhteyden liikenteenhallintalaitteeseen tutkiakseen päällä olevaa vikatilaa. Annan siihen hänelle luvan. Muita keskeytyksiä ei onneksi tällä kertaa tule. Jos tauko joskus onnistuu ilman yhtäkään keskeytystä, on työvuoro poikkeuksellisen hiljainen.
Klo 11.50 Lounastauko on ohi ja palaan työpisteelle seuraamaan liikennettä. Enempää taukoja päivän aikana ei olekaan luvassa. Myös kahvit juomme työpisteillämme näyttöruutuja samalla tarkkaillen.
Liikennekeskuksen yhteiseen sähköpostilaatikkoon, jota jokainen vuorossa oleva seuraa, tippuu tasaiseen tahtiin teiden kunnossapitoon liittyviä asiakaspalautteita ELYn asiakaspalvelukeskukselta ja tietyöilmoituksia urakoitsijoilta. Kunnossapitopyynnöt välitämme urakoitsijoille sähköisen järjestelmän (TLOIK) kautta ja tietyöilmoituksen tallennamme samaiseen järjestelmään meille tiedoksi. TLOIK lähettää tietyöilmoitukset kootusti eteenpäin neljästi päivässä − myös Liikennetilanne-palveluun ja Ylen tekstitelevisioon.
Urakoitsijayhteistyötä teemme vuorokauden ympäri varsinkin tienvarsitekniikan huoltotöihin ja vikatilojen tarkistuksiin liittyen. Suuritöisimmät huoltotyöt pyritään hoitamaan vähäliikenteiseen aikaan, usein illasta aamuun kestävinä rupeamina. Tästä johtuen yövuorotkin saattavat monesti olla kiireisiä. Kriittiset vikatilat hoidetaan pikimmiten.
Tunneleissa tapahtuu
Yksi tieliikennekeskuksen seinistä on täynnä näyttöruutuja, joista tarkkailemme Etelä-Suomen tunneleiden tilannetta. Mielestäni tunneleiden hallinta on mielenkiintoinen osa työnkuvaamme. Vähän väliä Mestarintunnelin, Vuosaaren tietunnelin ja Karnaisten tunnelin häiriöhavaintojärjestelmät antavat ääni- ja kuvahälytyksiä hitaista ja pysähtyneistä ajoneuvoista, esteestä tiellä tai väärään suuntaan ajavista ajoneuvoista. Meidän tulee tarkistaa näistä herätteistä jokainen, mutta kaikki eivät johda toimenpiteisiin.
Tunneleissa tapahtuviin onnettomuuksiin tulisi pystyä reagoimaan mahdollisimman nopeasti. Onnettomuuksia sattuu lähes päivittäin, ja niistä suurin osa on peräänajoja tai kaistanvaihdon aikana tapahtuvia peltikolareita. Haastavien keliolosuhteiden vallitessa pieniä onnettomuuksia saattaa tulla jopa 20–30 päivässä. Arkisin onnettomuuksia sattuu eniten aamu- ja iltapäiväruuhkien aikaan.
Klo 15.32 Saamme järjestelmästä häiriöhavaintohälytyksen pysähtyneestä ajoneuvosta Mestarintunnelissa Kehä I:llä.
Klo 15.33 Suljemme kaistat 3 ja 4 havaittuamme kamerasta kaksi henkilöautoa pysähtyneinä.
Klo 15.34 Teemme liikennetiedotteen onnettomuudesta ja soitamme hätäkeskukseen.
Klo 15.35 Hätäkeskus tiedustelee tilannetta Virven välityksellä.
Klo 15.41 Pelastuslaitoksen yksikkö saapuu paikalle.
Klo 15.43 Hinausauto tulee ja ottaa toisen auton kyytiin ja toisen hinaukseen.
Klo 15.53 Pelastuslaitos sulkee kaistan 2 ja ohjaa liikenteen kaistan 1 kautta.
Klo 15.58 Autot on saatu hinausauton kyytiin, joten pelastuslaitos pysäyttää liikenteen ja päästää hinausauton kulkemaan pois. Hinausauto siirtyy bussipysäkille tunnelin ulkopuolelle.
Klo 15.59 Pelastus siivoaa paikan ja poistuu. Liikenne pääsee kulkemaan kaistoja 1 ja 2.
Klo 16.00 Avaamme onnettomuuden vuoksi idän suuntaan suljettuna olleet kaksi kaistaa liikenteelle. Liikenne sujuu normaalisti.
Klo 16.01 Pelastuslaitos ilmoittaa Virvellä, että tilanne on ohi. Teemme tästä lyhyen liikennetiedotteen.
Klo 16.06 Toinen hinausauto tulee paikalle bussipysäkille ja ottaa hinauksessa olleen auton kyytiin.
Klo 16.13 Toinen hinausauto poistuu.
Klo 16.14 Poliisipartio tulee paikalle
Klo 16.16 Ensimmäinen hinausauto poistuu.
Klo 16.20 Poliisi poistuu. Onnettomuustilanne on kokonaan ohi.
Onnettomuuden jälkeen päivä jatkuu samanlaisena kuin aiemminkin. Puheluita, sähköposteja ja häiriöhavaintohälytyksiä tulee tasaiseen tahtiin, mutta mitään tavallisuudesta poikkeavaa ei enää ilmaannu. Uupumus alkaa painaa pitkän työvuoron päätteeksi ja alan vilkuilla kelloa jo ennen kuutta. Viimein ovi käy iltavuorolaisten saapuessa paikalle. Kerromme heille tilannekatsauksen kuluneesta päivästä. Sen jälkeen painan oven kiinni perässäni ja suuntaan kotia kohti.
Fakta
- Tieliikennekeskukset sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa.
- Tieliikennekeskuksessa hoidetaan kaikkia liikenteenhallinnan palveluita, ja niihin liittyvää ohjausta sekä tiedottamista. Tehtäviin kuuluvat esimerkiksi liikenteen ohjaus tietunneleissa, ohjaus vaihtuvilla nopeusrajoituksilla ja muilla opasteilla, ajokelin ja liikenteen seuranta sekä häiriönhallinta yhdessä muiden viranomaisten kanssa.Tieliikennekeskuksessa vastaanotetaan myös Tienkäyttäjän linjalle tulevat puhelut. Linjalle voi soittaa havaitessaan tiestöllä liikennettä vaarantavia ongelmia. Liikennepäivystäjä paikantaa tietojärjestelmän avulla tapahtumapaikan ja välittää oikealle urakoitsijalle tiedon ongelmasta tiestöllä.
- Kaikissa tieliikennekeskuksissa toimii samoissa tiloissa myös muita liikenteestä vastaavia organisaatioita. Esimerkiksi Helsingissä on HKL:n raitiovaunuliikenteen ohjauskeskus, poliisin liikennevalo-ohjaus sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien edustus. Joukkoliikenteen häiriötilanteissa paikalle saapuu myös joukkoliikenteen tilaajan, HSL:n, edustaja ja huonoissa keliolosuhteissa taasen Ilmatieteenlaitoksen päivystävä meteorologi.
- Liikennepäivystäjinä työskentelee koko Suomessa yhteensä 41 henkilöä. Helsingissä heistä on viitisentoista.
- Töitä tehdään kahdessa vuorossa, jotka kestävät 12,5 tuntia. Paikalla on samanaikaisesti aina 2−5 päivystäjää. Työvuoroja on 3−4 päivää putkeen, jonka jälkeen seuraa 3−6 päivän vapaa.
- Liikennepäivystäjät osallistuvat säännöllisin väliajoin sisäisiin koulutuksiin osaamisensa ylläpitämiseksi ja pelastusharjoituksiin yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Operatiivisen työn lisäksi päivystäjät ovat yhä enemmän mukana myös tieliikennekeskuksen toiminnan kehittämisessä. Kullakin päivystäjällä on tässä oma vastuualueensa. Esimerkiksi Petra Latvasalolla osa tehtävistä liittyy mediayhteistyön kehittämiseen.
