Liikenteen dataekosysteemin työ hyvässä vauhdissa ensimmäisen vuoden jälkeen
Ensimmäisenä liikenteen dataekosysteemin toimintavuotena on päästy jo tärkeitä askeleita eteenpäin.
”Meitä on nyt kasassa reilut 120 toimijaa ja tekemisessä on hyvä momentum päällä. Työryhmät ovat ahkeroineet vuoden 2021 aikana erilaisten osa-alueiden parissa, kaikilla kirkkaana sama tavoite: edistää liikenteen digitalisaatiota ja sitä kautta vauhdittaa uusien palvelujen kehittymistä, lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta, tehostaa logistisia ketjuja, vähentää päästöjä ja luoda edistyksellisen kotimarkkinan kautta myös uusia innovaatioita vientiin”, työryhmätyötä Fintrafficissa vetävä Ekosysteemi- ja teknologiajohtaja Janne Lautanala summaa.
Reilua datataloutta edistävä sääntökirja valmistunut
Hallinto ja pelisäännöt -työryhmän työ käynnistyi yhteisten tavoitteiden ja sitä kautta liikenteen reilun digitaalisen toimintaympäristön luomisella. Tämän jälkeen lähdettiin rakentamaan yhteistä sääntökirjaa, joka on nyt saatu valmiiksi.
”Työ on sujunut varsin rakentavassa hengessä. Sääntökirja tulee olemaan perusta datan jakamiseen liittyvän luottamuksen rakentamisessa sekä juridinen pohja yhteistyölle. Uskon, että tähän asti tehty työ kiihdyttää matkaa kohti reilua datataloutta”, työryhmän vetäjä Ismo Vessonen VTT:ltä kuvaa.
Siiloista eroon arkkitehtuurin avulla
Arkkitehtuurityöryhmän työ alkoi nykytilan kartoituksella. Siilomaisuutta liikennemuotojen välillä lähdettiin ratkomaan arkkitehtuurin keinoilla. Tämän jälkeen rakentui tavoitearkkitehtuuri.
”Määritimme ne kokonaisuudet, joiden olisi mielekästä olla yhteisiä ja joiden päälle pääsemme rakentamaan korkean lisäarvon palveluita. Odotan innolla työn etenemistä konkreettisiin ratkaisuihin ja sovelluksiin”, työryhmän vetäjä Jouni Wallander Solitalta sanoo.
Kaupunkien tilannekuvatietoa navigaattoreihin
Tilannekuvatyöryhmässä lähdettiin liikkeelle tilannekuvaselvityksellä. Sen jälkeen käynnistyivät pilotit kaupunkien tilannekuvadatan saamiseksi jakoon. Tällä hetkellä pilotissa ovat mukana Tampere, Lahti ja Kaustisen seutukunta.
”Tavoitteena on saada kaupunkien tilannekuvatieto mm. navigaattoreihin mukaan. Seuraavaksi järjestämme työpajan, jossa lähdemme kartoittamaan sekä hyödyntäjien että palveluntarjoajien tarpeita”, työryhmän vetäjä Hannu Vesa CGI:ltä sanoo.
Ajantasaisella lähtö- ja saapumistiedolla tehoa logistiikkaketjuun
Logistiikan tiedot ja rajapinnat -työryhmä on kartoittanut nykytilaa ja tunnistanut erilaisia kipupisteitä logistiikan tiedonvaihdon ympärillä. Esimerkiksi paino- ja korkeusrajoitusdatan saamisessa tienkäyttäjien hyödynnettäväksi ja kuljetusdatassa on tunnistettu kehityskohteita, joihin tarttumalla voitaisiin merkittävästi edistää alan toimijoiden tehokkuutta. Näin voidaan pienentää kuljetusten päästöjä ja luoda uusia digitaalisia palveluja logistiikan ympärille.
”Hyvänä esimerkkinä Port Activity -satamasovellus ja sen ympärillä tarjottava ajantasainen data eri sataman toimijoille. Hyötynä on merkittävä satamatoimintojen tehostuminen, kun saadaan ajantasainen saapumistieto jaeltua sataman eri toimijoille. Samankaltaista tiedon jakoa kannattaisi edistää myös muualla logistiikkaketjussa, kuten vaikkapa ajantasaisen lähtöaikatiedon välittäminen lähettävältä yritykseltä kuljetusyrityksille. Tämänkaltaisia aloitteita on tunnistettu ja niitä ollaan edistämässä hankkeiksi”, työryhmän vetäjä Ilari Kallio Finnish Logistics Data ekosysteemistä sanoo.
Parempaa laatua joukkoliikennedataan
Matkatietotyöryhmä on edistänyt joukkoliikenteen digitaalisen infrastruktuurin syntymistä sekä master-tietojen kehittämistä mm. kansallisen liityntäpisterekisterin sekä vesiliikenteen digitalisoinnin kautta. Lisäksi työryhmä on käynnistänyt pilotin datan laadun parantamista Jyväskylän seudulla.
”Tiedon eheytymisestä saadaan nopeasti hyötyjä niin matkustajille kuin ammattikäyttöön palvelujen suunnitteluun. Vuoropuhelu alan eri toimijoiden välillä on ollut erittäin hyvää ja tiedonjako käynnissä olevista kehityshankkeista on osoittautunut erittäin hyödylliseksi”, työryhmän vetäjä Mika Rajanen Matkahuollosta kertoo.
Suomen älyliikennemahdollisuuksia maailmalle
EU- ja GaiaX -työryhmän tavoitteena on tukea suomalaisten älyliikennemahdollisuuksien viemistä Suomen rajojen ulkopuolelle yhdessä EU-tason GaiaX-projektin kanssa.
”Meillä on Suomessa erittäin kovan luokan osaamista liikenteen digitalisaation saralla. Erityisesti liikenteen älyratkaisujen kysynnän ja päästövähennystavoitteiden myötä, suomalaisille toimijoille avautuu aivan uudenlaisia mahdollisuuksia viennin osalta Eurooppaan ja Euroopan ulkopuolelle”, työryhmän vetäjä Päivi Wood Keskuskauppakamarilta kuvaa.
Lue lisää:
Fintrafficin strategian keskeisenä osa-alueena on arvoa tuottavan liikenteen ekosysteemin rakentaminen. Tutustu strategiaan.
Lisätietoa ekosysteemityöstä.
