Tammi–kesäkuu 2022
- Konsernin liikevaihto oli 113,2 (94,6 meur 1–6 /2021) miljoonaa euroa
- Konsernin käyttökate oli 25,5 (14,6) miljoonaa euroa
- Liikevoitto/tappio oli 5,1 (-3,5) miljoonaa euroa
- Konsernin liiketulos parani lentoliikenteen elpymisen takia. Ukrainan sodan seurauksena asetetut lentorajoitukset vaikuttavat kuitenkin edelleen merkittävästi lennonvarmistuspalveluiden kysyntään ja niistä saataviin tuottoihin
- Liikenteenohjauksen palvelu- ja turvallisuustaso on säilynyt hyvänä
- Liikenteenohjauksen palvelutuotannon tehokkuus on parantunut, ja vuosille 2019–2022 asetettu 30 miljoonan euron yhteenlaskettu tehostamistavoite on täyttymässä
- Yhtiön tuottaman liikennedatan kysyntä on kasvanut 32 % (H1/2021: 163,83 TB vs. H1/2022: 215,55 TB)
- Erityisesti meriliikenteen datan käyttö on kasvanut (+ 45 %) edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna
- Katsauskaudella oli lähes 12 miljoonaa rajapintakutsua päivässä (H1/2021 keskimäärin 10 miljoonaa)
- Liikenteen dataekosysteemissä on mukana jo 150 organisaatiota
Fintraffic-konsernin liikevaihto tammi–kesäkuussa oli 113,2 (94,6) miljoonaa euroa. Liikevaihto koostuu pääosin Väylävirastolle toimitettavista tie-, meri- ja raideliikenteen ohjauspalveluista sekä lentoliikenteeseen liittyvistä lennonvarmistuspalveluista, joita tuotetaan lentoyhtiöille ja lentoasemille. Konserni tuottaa palveluita myös mm. Traficomille, kaupungeille ja satamille sekä kansainvälisille asiakkailleen.
Liikevoitto oli 5,1 (-3,5) miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli 4,5 (-3,7 %), mikä vastaa yhtiölle asetettua maltillista 3-5 prosentin liikevoittotavoitetta.
Konsernin liiketulos oli edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa parempi johtuen muun muassa lentoliikenteen osittaisesta elpymisestä sekä edellisvuotta suuremmasta EU:n liikenneriskimekanismin mukaisesta regulaatio-oikaisusta, joka oli 7,4 miljoonaa euroa (4,3 meur). Ukrainan sodan vaikutukset heikentävät kuitenkin edelleen lennonvarmistuspalveluiden kysyntää, minkä seurauksena lennonvarmistuksen palvelutuotannon sopeutusta on jatkettu. Tie-, meri- ja rautatieliikenteenohjauksen kannattavuus säilyi vakaana.
Fintraffic odottaa koko konsernin liikevaihdon ja kannattavuuden kasvavan vuonna 2022 edellisvuodesta. Yhtiö jatkaa määrätietoisesti toimintansa kehittämistä, minkä ansiosta Fintraffic on saavuttamassa yhtiöittämisen yhteydessä vuosille 2019–2022 asetetun 30 miljoonan euron tehostamistavoitteen.
Fintraffic-konsernin avainluvut
|
|
H1/2022 |
H1/2021 |
H1/2020 |
H1/2019 |
2019 |
|
Liikevaihto |
113,2 |
94,6 |
92,9 |
110,6 |
221,9 |
|
Käyttökate |
25,5 |
14,6 |
11,8 |
30,6 |
52,1 |
|
Liikevoitto |
5,1 |
-3,5 |
-2,6 |
16,4 |
21,3 |
|
Liikevoitto % |
4,5 % |
-3,7 % |
-2,8 % |
14,9 % |
9,6 % |
|
Henkilöstö lkm |
1146 |
1125 |
1124 |
1088 |
1103 |
Keskeiset tapahtumat 1–6/2022
Liikennemarkkinoiden kehittäminen ja ekosysteemitoimijoille tuotettavat palvelut
Fintraffic on jatkanut katsauskaudella kumppaneidensa kanssa liikenteen dataekosysteemin rakentamista suomalaisen liikennemarkkinan vauhdittamiseksi. Eri toimijoiden kyky tuottaa, jalostaa ja jakaa dataa vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisia palveluratkaisuja matka- ja kuljetusketjuissa voidaan rakentaa. Fintrafficin koolle kutsumassa dataekosysteemissä on mukana 150 alan organisaatiota ja yli 250 henkilöä.
Liikenteen dataekosysteemin sääntökirjan allekirjoittaneita jäseniä on 15 (Finnair, Fintraffic, HSL, ITS Finland Ry, LMJ, MaaS Global, Matkahuolto, Metsäteho, Valopilkku Taksi, VR, VTT ja FLD Osuuskunta, GeoForum, Solita, Tietorahti). Kaikille avoimen sääntökirjan tavoitteena on tarjota liikennealalle luottamuksen rakentamista helpottava datan jakamisen sopimuskehys.
Fintraffic tarjoaa liikennealan toimijoille tuottamaansa, keräämäänsä ja jalostamaansa dataa Digitraffic-palvelussa, jossa oli alkuvuonna noin 2,1 miljardia rajapintakyselyä (1-6/2021 lähes 1,9 miljardia). Dataa käyttävien organisaatioiden tyytyväisyys tarjottuun palveluun on ollut hyvä. Kevään aikana erityisesti meriliikenteen datan käyttö kasvoi (+ 45 %) edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Liikenteenohjauksen palvelut
Lennonvarmistus
Koronapandemian aiheuttamat vaikutukset lentoliikenteen dramaattiseen vähentymiseen vuosina 2020 ja 2021 alkavat väistyä, ja vuoden 2022 aikana lentoliikenteen määrät ovat palanneet Euroopassa jo lähelle pandemiaa edeltävää aikaa. Suomen lentoliikenteen määrät ovat edelleen noin kolmanneksen pienempiä kuin vuonna 2019, mikä tarkoittaa lennonvarmistuspalveluiden kysynnän jatkumista aiempaa alhaisempana.
Suomen kansainväliset yhteydet lentoliikenteessä heikentyivät Venäjän hyökkäyssodan seurauksena, kun Aasian ja Euroopan välinen liikenne on Venäjän ilmatilan sulkeutumisen vuoksi aiempaa vähäisempää ja ohjautuu etupäässä muualta kuin Suomen kautta. Tilastojen perusteella Suomen ylilentävän liikenteen määrä olisi elpynyt alkuvuonna, mutta tämä selittyy pääosin Venäjän ja Kaliningradin välisillä lennoilla Suomenlahdella. Fintrafficin lennonvarmistus tarjoaa näille lennoille turvallisuuden varmistamiseksi lennonvarmistuspalveluita.
Miehittämättömän ja johdetun lentoliikenteen yhteensovittamista on jatkettu määrätietoisesti eri hankkeissa. Tavoitteena on, että Suomessa olisi satelliittipaikannukseen perustuva matalalentoverkosto, joka mahdollistaisi tehokkaan ja turvallisen lentotoiminnan dronejen käytön lisääntyessä. Myös etälennonjohtokonseptin valmistelua on jatkettu.
Lennonvarmistuksen kassavirta on negatiivinen ja ilman regulaatio-oikaisua liiketoiminta on raskaasti tappiollista. Vaikka lennonvarmistusta säätelevä regulaatio mahdollistaa lennonvarmistusmaksujen korottamisen tulevina vuosina, lennonvarmistuksen palvelutuotannon taloustilanteen ennakoidaan säilyvän haastavana. Fintraffic on lomauttanut lennonvarmistushenkilöstöään myös alkuvuonna 2022 palveluiden kysynnän alenemisen takia.
Tieliikenne
Polttoaineen kallistuminen on lisännyt kotitalouksien ja yritysten liikenne- ja logistiikkakustannuksia. Osittain tämän seurauksena liikennemäärät maanteillä kääntyivät kesää kohti laskuun edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Fintrafficin tieliikenteenohjauksen järjestelmä- ja prosessikehityksessä on keskitytty teknisten laitteiden ja järjestelmien elinkaarimallin tuotteistamiseen. Tuotteistamisella on jo nyt saavutettu selkeitä elinkaarihyötyjä maanteiden ohjausjärjestelmissä. Uusien kohteiden sekä korvausinvestointien läpimenoaikaa ja kustannustasoa on onnistuttu laskemaan merkittävästi. Tuotteistaminen on tuonut hyötyjä myös järjestelmien ylläpitoon, mikä näkyy esimerkiksi varaosasaatavuuden paranemisena ja toimintavarmuuden kehittymisenä.
Tieliikenteenohjauksen Oulun toimipisteen operatiivinen toiminta yhdistyi kesäkuun lopussa Tampereen toimipisteen kanssa. Toimintojen yhdistämisellä tieliikenteenohjaus varmistaa tuleville vuosille entistä kokonaisvaltaisemman palvelun, jossa turvallisuus ja toimintavarmuus ovat kaiken tekemisen keskiössä. Yhdistämisellä on tavoiteltu myös selkeitä kustannussäästöjä ja toimintojen tehostamisen johdosta synergiaetuja saadaan kohdistettua paremmin ylläpitoon ja kehittämiseen.
Meriliikenne
Meriliikenteenohjauksessa on jatkettu edellisvuonna käynnistynyttä NEMO-hanketta. Hankkeessa rakennetaan uutta kansallista ilmoituspalvelua meriliikenteen ilmoituksille. Palvelun ansiosta kauppa-alusten satamakäyntiin liittyvät ilmoitustiedot kulkevat jatkossa vastaanottajille keskitetysti yhden järjestelmän kautta. Tietoja hyödynnetään esimerkiksi satamien operoinnissa, meripelastuksessa, ja turvallisuuden valvonnassa. Hanke on edennyt suunnitellussa aikataulussaan ja se valmistuu täyteen laajuuteensa vuonna 2025, jolloin se korvaa nykyisen Portnet-palvelun. Hankkeen osatavoitteena on rakentaa lisäksi lakisääteisen kokonaisuuden tueksi sidosryhmien kanssa yhdessä tuotettuja lisäarvopalveluita sekä data-alusta, jonka päälle kaupalliset toimijat voivat luoda omia sovelluksiaan.
Meriliikenteenohjauksen tarjoama Port Activity eli satamasovellus on edennyt kansallisesti ja myös kohti kansainvälistä käyttöä. Lähtökohtana on ollut parantaa tiedonkulkua satamassa toimivien sidosryhmien välillä sekä luoda samalla käyttöön yhteinen tilannekuva, joka mahdollistaa mahdollisimman tehokkaat ja taloudelliset satamakäynnit sekä meri- ja maalogistiikan yhteentoimivuuden. Satamasovellus on laajentunut jo 19 satamaan Suomessa, ja sen kautta on syntynyt toimiva ekosysteemi. Käyttö on parhaillaan laajentumassa myös naapurimaiden satamiin, joissa kokeilukäyttö on käynnissä Ruotsissa ja keskustelut on avattu Baltian suuntaan.
Raideliikenne
Raideliikenteen henkilöliikenteen matkustajakysyntä on palautunut pandemian jälkeen. Tavarakuljetusten määrät sen sijaan vähenivät huhti-kesäkuussa noin 15 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta pääosin Venäjän liikenteen rajoitusten vuoksi. Raideliikenteen operatiivinen palvelutuotanto on säilynyt hyvällä tasolla koronatilanteesta sekä runsaista ratatöistä huolimatta.
Raideliikenteenohjauksessa työn automatisaation ja digitalisoinnin hankkeet ovat edenneet suunnitellusti.
Kauko-ohjausjärjestelmien uudistukset Kaakkois-Suomen kauko-ohjausjärjestelmä (KAKO) on edennyt käyttöönottovaiheeseen. Pohjois-Suomen (POKA) kauko-ohjausjärjestelmän uudistamisessa valmistaudutaan ensimmäiseen tuotannolliseen käyttöönottoon. Uudistuksilla parannetaan raideliikenteen palveluiden turvallisuustasoa ja toimintavarmuutta sekä työn automatisaatiota. Toimintavarmuutta ja turvallisuutta on edistetty myös lukuisilla muilla toimilla.
Matkustajille suunnattua matkustajainformaatiota on kehitetty asemilla sekä muun muassa uudistamalla matkustajainformaatiojärjestelmän rajapintaa, jotta matkustajainformaation tiedot voidaan tarjota sidosryhmien käyttöön Digitraffic-palvelussa avoimena datana. Tarkoituksena on tuoda asemilla esitettyä tietoa mobiilisti tarjolle myös Fintrafficin tuottamiin kuluttajapalveluihin.
Nykyisen junien kuluvalvontajärjestelmän korvaamiseen uudella radioverkkopohjaisella järjestelmällä tähtäävä Digirata-hanke on edennyt kehitys- ja verifiointivaiheeseen. Alkuvuonna hankkeessa kartoitettiin kaupallisten radioverkkojen soveltuvuutta junien viestintään ja liikenteenohjaukseen. Mittausten perusteella voitiin todentaa, että verkon kattavuus ja laatu ovat jopa odotettua paremmat.
Suomen ensimmäinen kaupalliseen käyttöön tuleva Digirata-rataosuus on Nokia-Pori/Rauma -rataosuus. Digirata-hanke on aloittanut rataosaan liittyvän vuoropuhelun markkinoiden kanssa kartoittaakseen tavoitetilan mukaisten palveluiden ja tuotteiden saatavuutta.
Fintrafficin raideliikenteenohjauksen uutena toimitusjohtajana aloitti 1.4.2022 Pia Julin.
Toimitusjohtaja Pertti Korhonen:
Strategiamme ytimessä on vahva liikenteenohjauksen perustekeminen. Olemme jatkaneet määrätietoisesti liikenteenohjauspalveluidemme kehittämistä niiden laadun, tehokkuuden ja toimintavarmuuden parantamiseksi, minkä seurauksena myös palveluidemme yksikkökustannukset alenevat.
Korkeatasoiset liikenteenohjauspalvelumme luovat erinomaisen mahdollisuuden edistää tiedon hyödyntämistä koko liikennealalla. Tähtäämme siihen, että meidän ja koko alan tuottamat palvelut tarjoaisivat entistä sujuvampia ja toimivampia matka- ja kuljetusketjuja kotitalous- ja yritysasiakkaiden tarpeisiin.
Liikennemarkkinan tukeminen datan hyödyntämisessä on tällä hetkellä ajankohtaisempaa kuin koskaan aiemmin. Pandemian seurauksena joukkoliikenne on menettänyt asiakkaitaan, ja etenkin markkinaehtoisesti palveluita tuottavat yritykset ovat yhä monin paikoin vaikeuksissa. Tästä syystä on ollut hienoa havaita, kuinka aktiivisesti liikennealan toimijat ovat koordinoimassamme dataekosysteemityössä etsineet keinoja edistää datatalouden parhaita käytäntöjä liikennealalla. Konkreettinen esimerkki on alalla käyttöönotettu reilun datatalouden sääntökirja, joka helpottaa datan hyödyntämistä eri toimijoiden kesken ja auttaa alan uudistumisessa.
Keväällä hallituksen kehysriihen lopputulemana Väyläviraston mahdollisuudet hankkia tulevina vuosina Fintrafficin liikenteenohjauksen palveluita paranivat, mikä mahdollistaa palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden kehittämisen.
Maaliskuussa allekirjoitimme vuokrasopimuksen uudesta toimitilasta Helsingissä. Fintrafficin Pasilassa sijaitsevat toiminnot muuttavat uusiin toimitiloihin vuonna 2024. Uudet tilat mahdollistavat kustannustehokkaan liikenteenohjauksen ja tarjoavat synergiahyötyjä eri toimintojen yhdistyessä saman katon alle.
Olemme jatkaneet organisaatiokulttuurin kehittämistä ja koko konsernin yhteisen arvopohjan vahvistamista. Olemme laatineet ohjelman henkilöstön jaksamisen tukemiseksi ja hankkineet matalan kynnyksen tukea esihenkilöille. Fintrafficissa on lanseerattu hybridityömalli, jonka mukaisesti toimistotyössä voidaan työskennellä joustavasti lähi- ja etätyössä. Olemme tukeneet yhteisöllisyyttä järjestämällä yhtiörajat ylittävän vaihto-oppilasohjelman sekä asiantuntijoille suunnatun vertaismentorointiohjelman. Fintrafficissa on otettu käyttöön myös työsuhdepolkupyörät.
Olemme tiellä kohti maailmanluokan liikenneyhtiötä. Haluankin kiittää kaikkia fintrafficlaisia hyvästä työstä vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja sidosryhmiämme sujuvasta yhteistyöstä maailman turvallisimman, sujuvimman ja ympäristöystävällisimmän liikenteen rakentamisessa.
Tulevaisuuden näkymät
Fintraffic varautuu siihen, että yleinen hintojen nousu näkyy kasvaneina kustannuksina muun muassa energia- ja tietojärjestelmähankinnoissa. Yhtiö jatkaa määrätietoisesti energiatehokkuutensa kehittämistä.
Ukrainassa käytävä sota heijastuu yhtiön toimintaan myös loppuvuonna. Lennonvarmistuksen toisen vuosipuoliskon arvioidaan pysyvän alkuvuoden kaltaisena, ja lennonvarmistuspalveluiden kysyntä jää edelleen huippuvuosia pienemmäksi. Muiden liiketoimintojen liikevaihtojen ja kannattavuuden ennustetaan säilyvän vakaina.
Koko konsernin kannattavuuden odotetaan olevan edellisvuotta parempi, ja ennakoidaan, että yhtiö saavuttaa yhtiöittämisen yhteydessä vuosille 2019–2022 asetetun 30 miljoonan euron tehostamistavoitteen.
