Tammi–kesäkuu 2023
- Konsernin liikevaihto oli 120,1 (113,2 meur 1–6 /2022) miljoonaa euroa.
- Konsernin käyttökate oli 24,0 (25,5) miljoonaa euroa.
- Liikevoitto/tappio oli 5,1 (5,1) miljoonaa euroa.
- Liikenteenohjauksen palvelu- ja turvallisuustaso on säilynyt hyvänä.
- Sekä strategian toteuttaminen että kyberturvallisuuden kehitysohjelma ovat edenneet suunnitellusti.
- Liikenteenohjauksen palvelutuotannon tehokkuuden kehittäminen on yhtiölle keskeistä. Yhtiö saavutti 30 miljoonan euron kumulatiivisen tehostumisen vuosina 2019-2022.
- Yhtiön tuottamaa liikennedataa jaettiin Digitrafficin kautta 250,65 TB (kasvua 16 % vs. H1/2022).
- Katsauskaudella oli 12,8 miljoonaa rajapintakutsua päivässä (kasvua 9 % verrattuna H1/2022).
- Liikenteen dataekosysteemissä on mukana jo 170 organisaatiota.
Fintraffic-konsernin liikevaihto tammi–kesäkuussa oli 120,1 (113,2) miljoonaa euroa. Liikevaihto koostuu pääosin Väylävirastolle toimitettavista tie-, meri- ja raideliikenteen ohjauspalveluista sekä lentoliikenteeseen liittyvistä lennonvarmistuspalveluista, joita tuotetaan lentoyhtiöille ja lentoasemille. Konserni tuottaa palveluita myös mm. Traficomille, kaupungeille ja satamille sekä kansainvälisille asiakkailleen.
Liikevoitto oli 5,1 (5,1) miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli 4,2 (4,5 %).
Vuosille 2019-2022 asetettu 30 miljoonan euron kumulatiivinen tehostamistavoite ylitettiin. Yhtiö jatkaa määrätietoisesti toimintansa kehittämistä ja on sitoutunut uuteen tehostamisohjelmaan vuosille 2023-2028, jonka kuluessa tavoitteena on saavuttaa seuraava 30 miljoonan euron tehostuminen. Toimintaa tehostetaan tuottamalla entistä enemmän palvelua ilman että kustannukset kasvavat samassa suhteessa.
Fintraffic-konsernin avainluvut
|
|
H1/2023 |
H1/2022 |
H1/2021 |
H1/2020 |
H1/2019 |
2022 |
|
Liikevaihto |
120,1 |
113,2 |
94,6 |
92,9 |
110,6 |
228,9 |
|
Käyttökate |
24,0 |
25,5 |
14,6 |
11,8 |
30,6 |
47,1 |
|
Liikevoitto |
5,1 |
5,1 |
-3,5 |
-2,6 |
16,4 |
7,6 |
|
Liikevoitto % |
4,2 % |
4,5 % |
-3,7 % |
-2,8 % |
14,9 % |
3,3 % |
|
Henkilöstö lkm |
1157 |
1146 |
1125 |
1124 |
1088 |
1133 |
Keskeiset tapahtumat 1–6/2023
Fintrafficin toimitusjohtaja vaihtui kesäkuussa. Yhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin DI, eMBA Pia Julin. Julin seuraa tehtävässä vuodesta 2019 lähtien Fintrafficin toimitusjohtajana toiminutta Pertti Korhosta.
Liikennemarkkinoiden kehittäminen ja ekosysteemitoimijoille tuotettavat palvelut
Fintraffic jatkoi työtään tulevaisuuden liikennejärjestelmän rakentamiseksi kumppaneidensa kanssa. Liikenteen dataekosysteemissä on mukana jo 170 liikennejärjestelmän kehittämisestä motivoitunutta organisaatiota. Datan hyödyntämistä liikenne- ja logistiikka-alalla edistävän sääntökirjan on allekirjoittanut 22 yhteistyötahoa.
Digitrafficin kautta jaettiin liikennedataa 250,65 TB, datan käyttö kasvoi katsauskaudella 16 prosenttia. Rajapintakyselyjä tehtiin 12,8 miljoonaa päivässä, mikä tarkoittaa yhdeksän prosentin kasvua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Sähköisten rahtikirjojen tuottamiseen tähtäävä EFTI-hanke edistyi. Fintrafficista tulee sähköisten rahtikirjojen operaattori Suomessa. Fintraffic edistää myös lentorahdin datan käsittelyä tehostavaa data-hub -hanketta.
Opas.Matka.fi -reittiopas uudistui. Uudistus mahdollistaa entistä kattavamman joukkoliikenteen reaaliaikatiedon julkaisemisen valtakunnallisesti. Samalla joukkoliikennepalveluiden tuottajien reittiopaspalvelut paranivat. Lauttaliikenteen ja yhteysalusten aikataulutiedot lisättiin Fintrafficin Liikennetilanne-palveluun sekä valtakunnalliseen reittioppaaseen.
Fintraffic tekee pohjoismaista yhteistyötä matkatietojen jakamisen kansainvälistymisen edistämiseksi, jotta palvelutarjoajien mahdollisuudet tarjota eheitä, päästä päähän toimivia liikenne- ja logistiikkapalveluita paranisivat. Myös Viron kanssa on edistytty yhtenäisten matkaketjujen rakentamisessa, ja Viron joukkoliikennetietoja on saatavissa Fintrafficin palvelusta.
Liikenteenohjauksen palvelut
Lennonvarmistus
Kansainvälinen lentoliikenne piristyi alkuvuonna, ja lennonvarmistuksen kannattavuus elpyy vaiheittain. Samalla lomautustarve yhtiössä on vähentynyt vuoden edetessä. Ylilentojen määrä on nousussa ja kansainvälisen vesialueen päällä olevassa ilmatilassa lentävät lentoyhtiöt ovat pääsääntöisesti maksaneet lennonvarmistuksen palvelumaksunsa.
Vuoteen 2019 verrattuna liikennevolyymi on kuitenkin kokonaisuudessaan Suomessa edelleen vajaan kolmanneksen alemmalla tasolla mikä selittyy Aasian liikenteen muutosten lisäksi sillä, että kotimaan lentoja on ollut vähemmän kuin vuonna 2022.
Yhteistyössä Finavian kanssa toteutettava etälennonjohtohanke eteni järjestelmäkilpailutuksen aloitusta edeltävään vaiheeseen, minkä vuoksi käynnistettiin muutosneuvottelut. Suunnitelman mukaan hankkeen mahdollinen toteuttaminen tarkoittaisi, että Ivalon, Kittilän, Kuusamon, Maarianhaminan, Oulun, Turun ja Vaasan lentoasemien lennonjohto voitaisiin toteuttaa etälennonjohtona. Käyttöönotto olisi arvion mukaan vuosina 2025–2027.
Tieliikenne
Suomen talouden vaisu kehitys on näkynyt raskaan liikenteen määrissä: raskas ajoneuvoliikenne on vähentynyt tammi - kesäkuussa noin viisi ja puoli prosenttia edeltävän vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Taloudellinen tilanne ei ole heijastunut henkilöautoiluun, sillä kevyen ajoneuvoliikenteen määrät pääteillä ovat olleet yli neljän prosentin nousussa edellisvuoteen verrattuna.
Infrahankkeissa Rovaniemen Revontulitunnelin yli vuoden kestänyt laaja tunnelitekniikan peruskorjaus saatiin onnistuneesti päätökseensä. Uudistetussa tunnelissa on testikäytössä ensimmäistä kertaa Suomessa myös täysin uudella ja erittäin kustannustehokkaalla EDGE-teknologialla toteutettu ohjausjärjestelmän varakäyttöliittymä vikatilanteiden varalle.
Muita isompia infrahankkeita on ollut syksyllä jo yhteiskoekäyttöön siirtyvä Kehä III -tiedotusopastejärjestelmän korvausinvestointi. Wazen kanssa keväällä toteutettu integraatio mahdollistaa Fintrafficille myös Wazen datan hyödyntämisen Kehä III:n ajoaika- ja ruuhkatilanteiden tiedotuksessa.
Meriliikenne
Meriliikennekeskuksiemme toimintavarmuus on ollut hyvällä tasolla, ja perusliikenteenohjaus pysyi laadukkaana ja sopimusten mukaisena koko alkuvuoden. Tammi-kesäkuussa meriliikenteenohjaus esti viisi mahdollista karilleajoa.
Alkuvuonna käynnistyi Maritime DataSpace -kehityshanke, jossa tavoitellaan datan välityspalvelun kehittämistä satamakäynteihin liittyvien tietojen välittämiseen. Myös Satamasovelluksessa julkaistiin uusia työkaluja merenkulun päästötavoitteiden saavuttamiseksi, missä uusi päästölaskentatoiminto on osa sovelluksen kasvavaa vastuullisuuskokonaisuutta.
Kehityshanke alusliikenteen kohtaamis- ja ohittamiskieltoalueiden asettamiseksi ja valvomiseksi on jatkunut. Alusliikennettä porrastetaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Hankkeen tavoitteena on ehkäistä alusten vaarallisia kohtaamisia ja ohituksia sekä liikenteen ruuhkautumista. Työ valmistuu vuoden loppuun mennessä.
Hanke digitalisoituvan Master's Guiden osalta jatkui hyvin aikataulussaan. Tavoitteena on tarjota Suomen satamiin saapuville aluksille sekä varustamoille tulevina vuosina käyttöön täysin uusi digitaalinen palvelu, jonka kautta löytyvät kootusti kaikki alusliikenteen ohjeistukset. Uuteen digitaaliseen palveluun siirrytään asteittain vuoden 2024 aikana, jolloin alukset saavat palvelun käyttöönsä.
Fintrafficin meriliikenteenohjaus jatkoi lisäksi kansallisen merenkulun tiedonhallintajärjestelmän, Nemon, rakentamista.
Saimaa VTS:n muutosneuvottelujen jälkeen sen toiminnot siirtyivät Turkuun 1.6.2023 alkaen.
Raideliikenne
Raideliikenteenohjauksen palvelutuotanto on alkuvuoden ajan ollut laadukasta ja täsmällistä. Myös turvallisuustaso on ollut normaalilla, hyvällä tasolla.
Tammi–heinäkuussa junaliikenteessä on tehty noin 8,6 miljoonaa kaukoliikenteen matkaa ja tavaraa on kuljetettu rautateitse 13,6 miljoonaa tonnia, noin 22 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022.
Täsmällisyys rautateillä on parantunut viime vuoteen verrattuna. Junien täsmällisyysprosentit ovat: lähiliikenteessä 94,1 prosenttia (92,7 %), kaukoliikenteessä 88 prosenttia (86,1 %) ja tavaraliikenteessä 93,6 prosenttia (90,9 %). Ratatöitä tehdään vilkkaasti keväisin ja kesällä. Huhtikuusta kesäkuun loppuun ratatöitä tehtiin 27,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.
Raideliikenteen kauko-ohjauskyvykkyyttä on kehitetty suunnitelmallisesti. Kauko-ohjauksen kehittämisellä rakennetaan entistä turvallisempaa, modernimpaa ja luotettavampaa liikennöintiä vahvistaen raideliikenteen houkuttelevuutta. Monivuotinen ja laaja Kaakkois-Suomen kauko-ohjausjärjestelmä-projekti (KAKO) saatiin päätökseen. Projektin valmistuminen mahdollistaa laajasti entistä turvallisemman ja luotettavamman liikenteenohjauksen. Lisäksi jatkossa Länsi-Suomen raideliikennettä on mahdollista ohjata muista ohjauskeskuksista, mikä parantaa palvelutuotannon häiriöiden sietoa. Alkuvuonna myös kapasiteettiohjaus on laajentunut suunnitelmien mukaisesti kattamaan nyt myös Kouvolan liikennepaikan.
Loppuvuonna Väylävirasto ja Fintrafficin raideliikenteenohjaus allekirjoittivat allianssisopimuksen Digirata-hankkeen vuoden 2027 loppuun ulottuvan kehitys- ja verifiointivaiheen toteuttamisesta. Kehitys- ja verifiointivaihe on käynnistynyt sovitun mukaisesti suunnittelulla ja hankinnoilla ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Raideliikenteenohjauksessa on työstetty uutta teknologiastrategiaa, joka luo yhtenäiset linjaukset teknologiselle kehitystyölle läpi yhtiön.
Fintraffic aloitti keväällä yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa uuden rautatiealaan keskittyvän opintokokonaisuuden. Opintokokonaisuus on suunnattu loppuvaiheen tutkinto-opiskelijoille, kuten liikennealan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriopiskelijoille.
Fintrafficin raideliikenteenohjauksen uutena toimitusjohtajana aloitti 29.6.2023 DI Sanna Järvenpää. Järvenpää seuraa tehtävässä konsernin toimitusjohtajaksi siirtynyttä Pia Julinia.
Vastuullisuus
Fintraffic on sisällyttänyt vastuullisuuden strategiaansa, liiketoimintaansa ja johdon palkitsemisjärjestelmään. Yhtiön liiketoiminta edistää merkittävästi liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja päästöjen alentamista. Yhtiö on sitoutunut yritysvastuuverkosto Global Compactin toimintaan ja raportoi vastuullisuudestaan vuosikatsauksen yhteydessä viimeisimpien GRI-vaatimusten mukaisesti. Valmistautuminen tulevien lainsäädännöllisten kestävyystietojen (CSRD) raportointiin on alkanut.
Toimitusjohtaja Pia Julin:
Fintrafficin matka liikennemuodot yhdistävänä yhtiönä alkoi lähes viisi vuotta sitten. Olemme vuosi vuodelta hitsanneet toimintaamme tiiviimmin yhteen ja keskittyneet siihen, että voisimme omaksua liiketoimintojen parhaita käytäntöjä ja hyödyntää asiakkaidemme hyväksi maksimaalisesti osaamistamme yli liiketoimintarajojen.
Fintrafficin strategian ytimessä on tarjota turvallisinta, toimintavarminta ja tehokkainta liikenteenohjauspalvelua maailmassa. Korkeatasoisten liikenteenohjauspalveluidemme ja maailmanluokan osaajiemme ansiosta meillä on erinomainen mahdollisuus edistää tiedon hyödyntämistä koko liikennealalla ja edesauttaa entistä toimivampia matka- ja kuljetusketjuja. Toimeenpanemme strategiaamme kolmen ohjelman avulla. Nämä ohjelmat ovat liikenteenohjauksen kehittäminen, tuotteistetut digitaaliset ekosysteemipalvelut sekä yhtenäinen Fintraffic.
Omistajastrategia edellyttää meiltä liikenteen dataekosysteemin rakentamista sekä markkinaehtoisten tuotteiden ja palvelujen mahdollistamista ja kehitystä. Näemme tässä merkittäviä mahdollisuuksia. Liikenteen avoimella datalla voidaan ehkäistä ruuhkia ja tehostaa kuljettamista. EU:n laskelmien mukaan Suomessa voitaisiin saavuttaa jopa satojen miljoonien eurojen vuotuiset hyödyt varmistamalla liikennetiedon nykyistä parempi hyödyntäminen ihmisten ja tavaroiden liikkumisessa sekä liikennepalveluiden hankinnoissa.
Yhtiön rooli liikenteen ekosysteemin vaikuttavuuden rakentamisessa on merkittävä. Kesällä valmistuneen selvityksen mukaan Fintrafficin arvioidaan tuottavan liikennedatan avulla vuodessa 10–40 miljoonan euron arvosta vaikuttavuutta, mutta vaikuttavuuspotentiaalin arvioidaan olevan tuntuvasti suurempi. Digitaalisten ekosysteemipalveluiden kehitystyöllä tähdätään dataan liittyvän potentiaalin mahdollisimman laajaan hyödyntämiseen.
Pääkaupunkiseudun toimitilahanke eteni rakennusvaiheeseen. Fintrafficin Pasilassa sijaitsevat toiminnot muuttavat uusiin toimitiloihin vuonna 2024-2025.
Fintrafficissa toteutettiin TyöOptimi -voimavarakysely. Kyselyssä kartoitettiin henkilöstömme työhyvinvointia ja kuormittuvuutta. Terveystalon vertailudataan peilattuna tulokset olivat hyviä.
Fintrafficin työsuhdepolkupyöräetu on osoittautunut henkilöstön keskuudessa erittäin suosituksi. Pyörän on hankkinut käyttöönsä jo yli 225 työntekijää, joten noin joka viides fintrafficlainen on työsuhdepyöräilijä.
Matkamme kohti maailmanluokan liikenneyhtiötä jatkuu. Lämmin kiitos jokaiselle fintrafficlaiselle erinomaisesta työstä ja yhteistyökumppaneillemme sujuvasta yhteistyöstä.
Tulevaisuudennäkymät
Fintrafficille yhtiöittämisen yhteydessä määritelty omistajastrategia antaa vahvan selkänojan yhtiön palvelutuotannolle. Toiminnan keskiössä on edelleen ainutlaatuisen aseman hyödyntäminen yhtenäisesti toimivana neljän liikennemuodon yhtiönä, jossa liikenteenohjauksen palveluiden lisäksi jatketaan määrätietoisesti liikenteen digitalisaation edistämistä. Digitalisaation ja data-analytiikan hyödyntämismahdollisuuksien rakentamista jatketaan yhdessä liikennetietoa hyödyntävien sidosryhmien kanssa.
Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on edelleen vaikutuksia yhtiön toimintaan, erityisesti lennonvarmistuksen liiketoimintaympäristössä. Suomen liityttyä puolustusliitto NATOn jäseneksi yhtiöllä on mahdollista lisätä kansainvälistä yhteistyötä erityisesti NATO-maiden kanssa. Kaikissa konsernin yhtiöissä panostetaan edelleen jatkuvuuden hallintaan niin varautumisessa kuin tieto- ja kyberturvallisuustyössä.
Tie-, meri- ja raideliikenteenohjauksen kannattavuuden ennakoidaan pysyvän vakaana. Yhtiössä nähdään vielä palvelutuotannon tehostamismahdollisuuksia ja siten vuosille 2023-2028 on asetettu uusi 30 miljoonan euron tehostamistavoite. Lennonvarmistuksen palvelutuotannolle on asetettu EU-tasoinen suorituskyvyn kehittämisen suunnitelma.
Fintraffic jatkaa investointeja palvelutuotannon järjestelmien modernisointiin ja automaatioon. Lähitulevaisuuden merkittäviä hankkeita ovat mm. perusväylien tieliikennetunnelien ja avo-osuustekniikan päivitystyöt sekä Suomen rautatieverkoston kulunvalvonnan merkittävä uudistaminen automaatio- ja Digirata-hankkeissa.
Lähitulevaisuuden investointeja Fintraffic rahoittaa osittain lainavaroin. Velkaantuminen pysyy kuitenkin maltillisena ja tase vahvana. Digiradan investoinnit kasvavat merkittävästi tulevien vuosien aikana ja riippuen hankkeen rahoitusmallista investoinnin toteuttaminen saattaa edellyttää yhtiön pääomarakenteen vahvistamista tulevina vuosina.
