Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2024

Tammi–kesäkuu 2024 

• Konsernin liikevaihto oli 126,3 (120,1 meur 1–6 /2023) miljoonaa euroa. 
• Konsernin käyttökate oli 27,8 (24,0) miljoonaa euroa.  
• Liikevoitto/tappio (EBIT) oli 8,6 (5,1) miljoonaa euroa. 
• Kannattavuutta ovat parantaneet etenkin lentoliikenteen elpymisestä johtuva lennonvarmistuspalveluiden kysynnän kasvu sekä sääntelyn mukaisesti korotetut hinnat.
• Liikenteenohjauksen palvelutuotannon tehokkuuden kehittäminen on yhtiölle keskeistä. Yhtiön tehostuminen etenee suunnitellusti. 
• Liikenteenohjauksen palvelu- ja turvallisuustaso on säilynyt hyvänä kaikissa liikennemuodoissa. 
• Fintrafficin jakamaa avointa dataa hyödynnettiin Digitraffic-palvelussa ennätysmäärä muiden toimijoiden palveluiden ja sovellusten kehittämiseen, yhteensä 328,01 TB (kasvua 31 % vs. H1/2023). 
• Joukkoliikenteen matkatietoa välittävässä Digitransit-palvelussa on ensimmäisen puolen vuoden aikana liikkunut dataa 125 TB.
• Digitransitin rajapintakutsut kasvoivat katsauskaudella 8,54 miljardiin (kasvua 43 % verrattuna H1/2023).
• Liikenteen dataekosysteemityöhön osallistui 213 organisaatiota (H1/2023: 170). 
   

Fintraffic-konsernin liikevaihto tammi–kesäkuussa oli 126,3 (120,1) miljoonaa euroa. Liikevaihto koostuu pääosin Väylävirastolle toimitettavista tie-, meri- ja raideliikenteen ohjauspalveluista sekä lentoliikenteeseen liittyvistä lennonvarmistuspalveluista, joita tuotetaan lentoyhtiöille ja lentoasemille. Konserni tuottaa palveluita myös mm. Traficomille, kaupungeille ja satamille sekä kansainvälisille asiakkailleen.  

Liikevoitto oli 8,6 (5,1) miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli 6,8 prosenttia. Parantunut kannattavuus perustuu lennonvarmistuksen liiketoimintaympäristön elpymiseen edellisvuosien haasteellisista ajoista. Loppuvuonna liikevoiton odotetaan asettuvan lähelle viiden prosentin tasoa.

Fintraffic-konsernin avainluvut  

Keskeiset tapahtumat 1–6/2024

Operatiivinen palvelutuotanto kaikissa liikennemuodoissa ja digitaalisissa palveluissa sujui tavoitteiden mukaisesti. Myös turvallisuustaso on pysynyt hyvänä. Yhtiön strategiaa toteuttavat kehityshankkeet ovat edenneet pääsääntöisesti suunnitelmien mukaan.

Liikennemarkkinoiden kehittäminen ja digitaaliset ekosysteemipalvelut 

Fintrafficin digitaalisia palveluita käytettiin alkuvuonna ennätyksellisen paljon. Uudistetun Fintraffic Mobiili  -sovelluksen käyttö lisääntyi erityisen vahvasti. Myös Liikennetilanne-palvelu ja Junalähdöt keräsivät hyvin kävijöitä.

Joukkoliikenteen matkatietoihin tehtiin Digitransit-alustalla ensimmäisellä vuosipuoliskolla 8,54 miljardia rajapintakyselyä. Kasvua oli jopa 43 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Digitransitissa dataa jaettiin ensimmäisellä puolivuotiskaudella 125 TB. Digitransit-alustan kautta suomalaiset joukkoliikenteen reittioppaat hyödyntävät yhteistä tietopohjaa.

Liikenteen dataekosysteemissä oli mukana katsauskauden lopussa 213 (H1/2023: 170) liikennejärjestelmän kehittämisestä motivoitunutta organisaatiota. Datan hyödyntämistä liikenne- ja logistiikka-alalla edistävän sääntökirjan on allekirjoittanut 23 yhteistyötahoa. 

Fintrafficin jakamaa avointa dataa hyödynnettiin Digitraffic-palvelun historiassa tähän mennessä eniten muiden toimijoiden palveluiden ja sovellusten kehittämiseen. Fintrafficin tarjoamiin liikennedatan avoimiin rajapintoihin tehtiin tammi-kesäkuussa noin 3 miljardia kyselyä, kasvua on 29 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Dataa jaettiin 328 TB, kasvua on 31 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.  

Sähköisten rahtikirjojen (eFTI) toteutusprojekti etenee suunnitellusti.

Fintrafficin koordinoima liikenteen datapalveluita tarjoavien yritysten vientiklusteri on käynnistynyt. Mukaan datapalveluiden viennin edistämiseen on lähtenyt useita suomalaistoimijoita, joiden yhteiset myyntiaktiviteetit ovat käynnistyneet. Business Finlandin tukeman ohjelman avulla pyritään vauhdittamaan suomalaisten liikennealan yritysten vientiä.

Liikenteenohjauksen palvelut 

Lentoliikenne

Suomen yli lentävien lentojen määrä on alkuvuonna kasvanut ja erityisesti kiinalaiset lentoyhtiöt ovat lisänneet lentojaan huomattavasti. Kansainvälinen lentoliikenne on alkanut lähestyä koronaa edeltävän vuoden tasoa. Lentoliikenteen kasvua ovat vauhdittaneet muun muassa Finnairin lisäämät lennot kesäaikataulukaudelle. Liikennemääriä kasvattavat myös venäläiskoneiden lennot Kaliningradiin, sillä Suomenlahden päällä tapahtuvalle liikenteelle tarjotaan lennonvarmistuspalvelua kansainvälisten sääntöjen mukaisesti. 

Lennonvarmistuksen strategisista hankkeista etälennonjohdon hankinta ja käyttöönotto (MROT) on edennyt tarjouskilpailutuksen järjestelmäesittelyihin ja neuvotteluihin tarjoajien kanssa. Suomen ja Viron väliseen lennonvarmistusyhteistyöhön tähtäävässä FINEST–hankkeessa valmistellaan valtiosopimuksia kansallisella tasolla. Ilmatila 2027 –hanke on keväällä käynnistynyt konseptin ja reunaehtojen määrittelyllä. Keskeisinä tavoitteina on lentoturvallisuuden lisäksi maanpuolustuksen tarpeiden huomioiminen, kilpailukyky ja saavutettavuus, ympäristötavoitteet ja vastuullisuus, sekä kaikkien ilmatilankäyttäjien huomioiminen.

Lennonvarmistukselle myönnettiin kesäkuussa ISO9001 -laatujärjestelmän sertifikaatti.

Tieliikenne 

Liikenteen kokonaismäärät pääteillä (valta- ja kantatiet) ovat olleet kokonaisuudessaan lähes edellisvuoden tasolla. Raskaan liikenteen määrän lasku on pysähtynyt ja kääntynyt hienoiseen nousuun. 

Tieliikenteenohjauksen hankkeista tienvarsiteknologian kehitys- ja korvausinvestoinnit etenivät pääosin suunnitellusti. Helsingissä Vuosaaren satamaan johtavan tunnelin teknisten järjestelmien korvausinvestoinnin yleissuunnittelu valmistui. Rakentamissuunnittelu kilpailutettiin ja suunnittelu käynnistyi. Suunnitelmien mukaan rakennustyöt tunnelissa käynnistyvät vuoden 2025 aikana. 

Meriliikenne  

Alusliikenteenohjaus pysyi laadukkaana ja sopimusten mukaisena koko alkuvuoden. Tammi-kesäkuussa meriliikenteenohjaus esti kaksi mahdollista karilleajoa.  

Meriliikenteenohjauksen luotsaama merenkulun tiedonhallintajärjestelmä NEMO on edistynyt suunnitelman mukaisesti. Digitaalisten VTS-palvelujen kansainvälinen standardointityö on edennyt työryhmissä (IALA ja CIRM) ja Suomen tavoitteisiin on päästy menestyksellisen sidosryhmäyhteistyön keinoin. 

Port Activityn liiketoimintamallin uudistamisesta on tehty sopimus, jonka seurauksena POLO Port Activity -liiketoiminta siirtyi 30.6.2024 liiketoimintakaupalla Unikie Oy:ltä Fintrafficille. Järjestely mahdollistaa Suomessa ja Ruotsissa jo yli 20 satamassa käytössä olevan palvelun pitkäjänteisen kehittämisen. 

Meriliikenteenohjaus osallistuu kansainväliseen Open Risk II –hankkeeseen, jossa kehitetään uusia innovatiivisia riskienhallinnan työkaluja, jotka auttavat estämään merionnettomuuksia ja minimoimaan negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Raideliikenne 

Alkuvuonna junaliikenteeseen ovat vaikuttaneet erityisesti haasteelliset talviolot, poliittiset lakot sekä koko kaukoliikenteen perumiseen johtanut ratavaurio. Kesän junaliikenteeseen ovat erityisesti vaikuttaneet laajat ratatyöt eri puolilla Suomea. Tällaisia suuria ratahankkeita ovat esimerkiksi Espoon kaupunkirata, Tikkurila ja Kytömaa – Ainola, Joensuun ja Oulun ratapihat, Seinäjoen matkakeskuksen rakentaminen ja Kupittaa-Turku. Tavaraliikenteen määrässä oli kasvua talven jälkeen. Myös henkilöliikenteessä kaukojunien ja lähiliikenteen määrissä näkyy kasvua verrattuna edelliseen vuoteen.

Liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut ovat toimineet pääsääntöisesti tavoitetasolla. Asiakkaille näkyviä häiriöitä on ollut laiturialueiden matkustajainformaatiossa, mihin liittyvät korjaavat toimenpiteet ovat käynnissä. Liikenteenohjauksen ja -hallinnan kehittämisen muut kehityshankkeet etenevät suunnitellusti. Kehityshankkeiden avulla parannetaan toiminnan tehokkuutta, turvallisuutta ja sujuvuutta. 

Suomen junakuluvalvonnan uudistamiseen tähtäävän Digirata-hankkeen Kehitys- ja verifiointivaihe etenee suunnitellusti. Hankkeeseen liittyvän turvalaitehankinnan sopimus allekirjoitettiin huhtikuussa.

Vastuullisuus 

Alkuvuonna hyväksytyn Fintrafficin kaksoisolennaisuusanalyysin avulla määriteltiin Fintrafficin vastuullisuuden kulmakivet. Näiden teemojen avulla on valmisteltu vastuullisuustyön organisoitumista lainsäädännöllisten kestävyysvaatimusten mukaisesti 2025 alkaen ja valmistauduttu CSRD:n mukaiseen raportointiin. 

Yhtiö on sitoutunut yritysvastuuverkosto Global Compactin toimintaan. 

Toimitusjohtaja Pia Julin:  

Fintrafficin digipalvelut tavoittavat enemmän suomalaisia kuin koskaan aiemmin. Sekä yritykset että kansalaiset hyödyntävät eri tilanteissa liikennetietoa, minkä ansiosta matkustus- ja kuljetusketjut ovat entistä sujuvampia, jolloin sekä ympäristöä että kustannuksia säästyy. Uudistunut Fintraffic Mobiili -sovellus hyödyntää reaaliaikaista dataa suoraan Fintrafficin liikennekeskuksista, joten se tarjoaa aina ajantasaisen tiedon liikennetilanteesta. Sallimalla sovelluksen push-ilmoitukset liikennetiedotteita voi seurata sen avulla sijaintiin perustuen.   

Strategiamme ytimessä on edistää turvallisimman, sujuvimman ja ympäristöystävällisimmän liikenteen syntymistä Suomessa. Jotta pääsemme tähän, tarjoamme laadukasta, toimintavarmaa ja tehokasta liikenteenohjauspalvelua kaikissa liikennemuodoissa ainoana toimijana koko maailmassa. Korkeatasoisten liikenteenohjauspalveluidemme ja osaajiemme ansiosta meillä on erinomainen mahdollisuus edistää tiedon hyödyntämistä koko liikennealalla ja edesauttaa entistä toimivampia matka- ja kuljetusketjuja. Toimeenpanemme strategiaamme kolmen ohjelman avulla. Nämä ohjelmat ovat liikenteenohjauksen kehittäminen, tuotteistetut digitaaliset ekosysteemipalvelut sekä yhtenäiset toimintatavat. 

Omistajastrategia edellyttää meiltä liikenteen dataekosysteemin rakentamista sekä markkinaehtoisten tuotteiden ja palvelujen mahdollistamista ja kehitystä. Näemme tässä merkittäviä mahdollisuuksia, ja tästä syystä luomme edellytyksiä alan yrityksille kotimaassa ja liikennealan datapalveluiden viennille uudessa vientiklusterissa. Liikenteen avoimella datalla voidaan ehkäistä ruuhkia ja tehostaa kuljettamista. Laskelmien mukaan Suomessa voitaisiin saavuttaa jopa satojen miljoonien eurojen vuotuiset lisähyödyt varmistamalla liikennetiedon nykyistä parempi hyödyntäminen ihmisten ja tavaroiden liikkumisessa. 

Fintrafficin arvot toteutuvat arjessa entistä paremmin. Tämä näkyy esimerkiksi sairauspoissaolojen määrän vähenemisenä, esihenkilötyön kehittymisenä sekä henkilöstön kokeman työkuormituksen vähenemisenä. Etenkin näillä perusteilla Fintrafficille myönnettiin jo toista kertaa Mieli ry:n myöntämä Hyvän mielen työpaikka -merkki.

Fintrafficin työsuhdepolkupyöräedun suosio jatkoi kasvuaan, noin joka neljäs fintrafficlainen on työsuhdepyöräilijä.   

Organisaatio

Fintraffic on uudistanut organisaatiotaan 1.8. alkaen. Muutoksen tavoitteena on vahvistaa yhtiön strategian toteuttamista painopisteinä digitaalisten ekosysteemipalveluiden ja liikenteenohjauksen kehittäminen. Muutoksen seurauksena tiedonhallintaan, teknologiaan sekä hankinta- ja kehitystoimintaan liittyvät kokonaisuudet keskitetään COO:n johtamaan organisaatioon. Fintrafficin johtoryhmässä on aloittanut operatiivisena johtajana (COO) Riku Moisio. 

Tulevaisuuden näkymät 

Pääkaupunkiseudun toimitilahanke on valmistumassa ja yhtiömme Pasilassa sijaitsevat toiminnot muuttavat uusiin toimitiloihin loppusyksyn ja kevään 2025 aikana. 

Tie-, meri- ja raideliikenteenohjauksen kannattavuuden ennakoidaan pysyvän vakaana. Yhtiössä nähdään vielä palvelutuotannon tehostamismahdollisuuksia ja siten vuosille 2023-2028 on asetettu 30 miljoonan euron tehostamistavoite. Lennonvarmistuksen palvelutuotannolle on asetettu EU-tasoinen suorituskyvyn kehittämisen suunnitelma.

Fintraffic jatkaa investointeja palvelutuotannon järjestelmien modernisointiin ja automaatioon. Lähitulevaisuuden merkittäviä hankkeita ovat mm. perusväylien tieliikennetunnelien ja avo-osuustekniikan päivitystyöt sekä Suomen rautatieverkoston liikenteenohjausjärjestelmien ja kulunvalvonnan merkittävä uudistaminen automaatio- ja Digirata-hankkeissa.  

Lähitulevaisuuden investointeja Fintraffic rahoittaa osittain lainavaroin. Velkaantumisen ennakoidaan pysyvän maltillisena ja taseen vahvana.