Kuljettajaa avustavat ja vähitellen myös itsestään ajavat kulkuneuvot yleistyvät kaikissa liikennemuodoissa – maalla, merellä ja ilmassa. Kehitys tuo mukanaan uudenlaisia mahdollisuuksia niin yrityksille kuin kotitalouksillekin, kun itse ajavat ajoneuvot auttavat luomaan uusia palveluita matkustamiseen ja kuljettamiseen. Hyvä esimerkki kehityksestä ovat S-ryhmän kaupparobotit, jotka tulleet vauhdilla kuluttajien arkeen. Kuinka autonomisuus käytännössä etenee eri liikennemuodoissa? Mitä se merkitsee tavallisille suomalaisille, yrityksille ja liikennejärjestelmälle? Tästä otetaan selvää Fintrafficin Mukanasi liikenteessä -podcastin uusimmassa jaksossa.
Strategia- ja viestintäjohtaja Mikko Saariahon vieraina studiossa ovat tällä kertaa S-ryhmän ruokaroboteista vastaava Business Developer Aatos Paloheimo, VTT:llä tulevaisuuden liikenteen ja kaupunkien tutkimusteeman vetäjänä toimiva Eetu Pilli-Sihvola sekä ekosysteemi- ja teknologiajohtaja Janne Lautanala Fintrafficista.
Kuskitonta liikennettä tavataan jo kaikissa liikennemuodoissa
Autonomisesta liikenteestä puhutaan silloin, kun ajoneuvo kykenee liikkumaan ilman, että kuljettajan tarvitsee kiinnittää huomiota sen kulkemiseen. Kaliforniassa liikkuvat Waymon taksit, kauppojen kuljetusrobotit ja monissa paikoissa itsestään liikkuvat lyhyen matkan lossit ovat kehityksestä hyviä esimerkkejä. Euroopassa on myös ollut jo vuosikymmeniä automaattimetroja.
Vaikka nykypäivän autot ovat täynnä erilaisia ajoa avustavia toimintoja, kuten mukautuva vakionopeuden säädin ja kaistavahti, tekevät moninainen auto- ja kuljettajakanta sekä muuttuvat olosuhteet tieliikenteen autonomisuudesta muita liikennemuotoja haastavampaa. Tulevaisuudessa ajoneuvot alkavat välittää entistä enemmän tietoa liikenteenohjaukselle ja toisilleen esimerkiksi sääoloista tai edessä olevista liikenteen poikkeamista.
- Hyvä esimerkki tämän päivän tiedonvaihdosta autonomisten ajoneuvojen välillä ovat ruokarobotit, jotka kykenevät oppimaan omista virheistään ja kertomaan oppimastaan muille samaan sarjaan kuuluville roboteille. Näin muut robotit voivat välttyä tekemästä samaa virhettä omassa ajossaan, kertoo Aatos Paloheimo.
Hallittavan liikennedatan määrä 30–100-kertaistuu lähivuosina
On arvioitu, että liikennedatan määrä tulee lähivuosina jopa 30–100-kertaistumaan. Tehokkaamman tiedonvaihdon hyödyt näkyvät niin logistiikkatoimijoille kuin tavallisille tienkäyttäjillekin: omaa matkaa on helpompi suunnitella, kun tietää entistä tarkemmin mitä tien päällä tapahtuu. Data auttaa myös autonomisen liikenteen kehittämisessä, kun itse ajavan kulkupelin ei tulevaisuudessa tarvitse havaita kaikkea itse vaan se saa syötettä liikennejärjestelmän muilta toimijoilta.
Autonominen liikenne tarjoaa mahdollisuuksia myös joukkoliikennepalveluiden tehostamiseen.
- Mahdollisuuksia syntyy erityisesti sellaisiin käyttötapauksiin, joissa toimintaa ei tarvitse enää rajoittaa ihmisten mukaan, vaan palveluita voidaan operoida 24/7. Tämä avaa uudenlaisia mahdollisuuksia siihen, kuinka joukkoliikennettä voidaan suunnitella erityisesti niillä alueilla, joihin ei ole mahdollisuutta toteuttaa joukkoliikenneratkaisuja perinteisellä tavalla, Janne Lautanala avaa hyötyjä käytännössä.
Vaikka autonomisen liikenteen tuomat mahdollisuudet tunnistetaan, tulee palvelut ja ratkaisut viedä käytäntöön vähitellen ja rauhassa, askel kerrallaan. Kun käyttäjät huomaavat hyödyt käytännössä, alkaa autonominen liikenne muodostua luontevaksi osaksi arkipäivää.
- Ihminen oppii altistumalla uusille asioille. Usein epäilyksiä on ilmassa eniten silloin, kun uutta asiaa ei ole vielä kertaakaan kokeiltu. Pelko häipyy usein nopeasti jo ensimmäisen kokeilukerran jälkeen. Näin on varmasti myös autonomisen liikenteen kohdalla, pohtii Eetu Pilli-Sihvola.
Kuuntele podcast-jakso täältä.
Sivustolta löydät myös aiemmin julkaistut jaksot.
