Fintrafficin meriliikenteenohjauksessa on aloitettu 1.7. puolen vuoden kokeilujakso, jossa mukana ovat myös Saaristomeren uudet hälytysalueet. Hälytysalueet parantavat liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta tekemällä hälytyksen meriliikennekeskukseen, mikäli alusten kohtaamisten kannalta kriittiselle alueelle on tulossa yhtäaikaisesti useampi alus kerralla. Näin operaattori tietää varoittaa aluksia, ehkäisten turhia häiriötilanteita ja törmäyksiä.
Uudistuksen tavoitteena ei ole korvata operaattoria, vaan tarjota aiempaa automatisoidumpia ratkaisuja reaaliaikaisen tilannekuvan kokoamiseen. Samalla operaattorin työ vilkkaasti liikennöidyllä merialueella kevenee.
- Nyt kehitetyt hälytysalueet eivät sisällä varsinaisesti uutta räätälöityä teknologiaa, vaan niissä on ennen kaikkea tehostettu ja tarkennettu olemassa olevia kyvykkyyksiä, kertoo Fintrafficin meriliikenteenohjauksen erityisasiantuntija Mika Nyrhilä.
Saaristomeri on vilkkaasti liikennöity ja yksi Suomen suurimmista meriliikenteenohjausalueista, jonka kulkeminen laivalla päästä päähän kestää kymmenisen tuntia. Alueella liikennöi monipuolisesti erilaisia aluksia aina rahti- ja matkustaja-aluksista huviveneisiin. Osalla aluksista on vahva paikallistuntemus, mutta osa liikkuu Saaristomerellä satunnaisesti tai ensimmäistä kertaa. Reaaliaikaisen tilannekuvan ylläpitäminen ja tilanteiden ennakointi ovatkin avainasemassa turvallisen meriliikennöinnin takaamiseksi.
Automatisoidut hälytysalueet keventävät operaattorin kuormitusta
Aiemmin potentiaaliset kohtaamispisteet on simuloitu manuaalisesti laskemalla alusten tekemien ilmoitusten perusteella. Jatkossa hälytyspisteistä saadaan aiempaa automatisoidummin tietoa. Alusten tekemien ilmoittautumisten lisäksi järjestelmä saa laskelmia varten tiedot liikenteestä mm. tilannekuvan muodostavista tutka- ja AIS-maaleista.
- Jokaiselle hälytysalueelle on määritelty oma aikaikkuna, jota seurataan. Järjestelmä lähettää operaattorille audiovisuaalisen herätteen huomatessaan, että alueella liikkuu tai sinne on lähestymässä useampi alus samaan aikaan, kertoo Nyrhilä.
Saaristomeren hälytyspisteiden kehittämisprojektin alussa tarkasteltiin liikennetiheyttä todellisten liikennemäärien perusteella, minkä pohjalta päätettiin lopullisten hälytyspisteiden sijoittelu. Hälytyspisteet sijaitsevat haastavilla, vilkkaasti liikennöidyillä risteävän liikenteen alueilla, joissa alusten kohtaaminen voi aiheuttaa haasteita liikenteen sujuvuudelle. Mukana ovat lisäksi olemassa olleet kohtaamiskieltoalueet.
Reaaliaikainen tilannekuva auttaa ennakoidaan potentiaalisia häiriötilanteita
Yksi hälytysalueiden tärkeimmistä tehtävistä on auttaa edistämään turvallista ja sujuvaa meriliikennettä ennakoimalla potentiaalisia häiriötilanteita. Kun operaattorilla on reaaliaikainen tilannekuva kehittyvistä tilanteista risteysalueille, voi hän ottaa ajoissa yhteyttä aluksiin, mikäli tilanne lähtee etenemään epätoivottuun suuntaan.
- Aluksi operaattori usein tiedustelee, ollaanko aluksilla tietoisia, että hälytysalueella liikkuu myös toinen alus ja kuinka aluksilla on varauduttu välttämään kohtaaminen toisen kanssa. Harvoin joudutaan ottamaan käyttöön kovempia keinoja, kuten määräyksiä alusten nopeuden suhteen, mutta niihinkin ollaan tilanteen vaatiessa valmiudessa, kertoo Nyrhilä.
Järjestelmän hälyttäessä operaattorin tehtävänä on seurata tilannetta ja puuttua siihen tarvittaessa. Tästä poikkeuksena ovat kohtaamiskieltoalueet, joissa alukset eivät missään tilanteessa saa kohdata. Tällöin operaattori puuttuu tilanteeseen välittömästi ja opastaa toisen aluksista hidastamaan tai odottamaan, kunnes toinen on turvallisesti poistunut alueelta.
Hälytysalueita tarkastellaan nyt myös muilla merialueilla
Onnistuneesti läpiviedyn Saaristomeren hälytysalueiden projektin ja siinä syntyneiden hyväksi havaittujen mallien myötä Fintrafficin meriliikenteenohjauksessa on ryhdytty kartoittamaan myös muiden ohjausalueiden hälytysalueita.
- Kartoitamme nyt kaikkien VTS-alueiden tilanteen eli kuinka nykyiset mallit vastaavat kunkin alueen tarpeita, tekniikkaa ja koulutustasoa. Kuten Saaristomerenkin projektissa, tulemme hyödyntämään vahvasti operaattoreiden vahvaa paikallistuntemusta omilla alueillaan, kertoo Nyrhilä.
Tulevaisuudessa hälytysalueiden toiminnassa on otettava huomioon myös autonominen liikenne, sillä nykyään alukset ilmoittautuvat operaattorille puhetaajuuksilla. Ilmoittautumiset tehdään työskentelykanavilla, joita myös muu liikenne on velvoitettu kuuntelemaan liikkuessaan VTS-alueella. Liikennetilanteisiin voidaan reagoida ennakoivasti, kun kaikilla alueella liikkuvilla aluksilla on kanavalta saatu tieto käytettävissä. Ilman kuljettajaa kulkevissa autonomisissa aluksissa tämä ei ole mahdollista, minkä vuoksi onkin kehitettävä ilmoittautumisten tapaa suuntaan, jossa puhetaajuudet voidaan korvata, mutta tieto saadaan silti muun liikenteen kuultavaksi tai nähtäväksi.
Lue lisää aiheesta: https://www.fintraffic.fi/fi/uutiset/saaristomeren-alusliikenteen-kayttoon-uudet-ilmoituspisteet-heinakuun-alusta
