Hyppää pääsisältöön

Suomessa lennetään sujuvasti talvellakin – näin lentoliikenteen turvallisuutta varmistetaan talven vaihtelevissa sääolosuhteissa

Suomen pohjoisen sijainnin ja pitkän talvikauden vuoksi lentoasemien toimintaa ei voida laittaa tauolle silloin, kun lumisade, liukkaus tai säätilan yllättävä muutos osuu kohdalle. Turvallisuuden merkitys korostuu talviolosuhteissa, ja sen toteutumiseen tarvitaan lentokenttätoimijoiden tiivistä yhteistyötä. Fintrafficin lennonvarmistus ylläpitää ja jakaa reaaliaikaista tilannekuvaa sää- ja kiitotieolosuhteista, säätelee haastavassa säässä lentoliikenteen kapasiteettia sekä ennakoi sääolosuhteiden vaikutuksia niin maassa kuin ilmassakin.

Lentoliikennettä haastavat talvikaudella esimerkiksi jäätävä sade, joka jäätyy kiinni lentokoneisiin, maakalustoon ja kiitoteille, märkä lumi sekä kasaantuva lumi ja jää. Lisäksi nopeat lämpötilan vaihtelut tuovat omat haasteensa. Eniten lentoliikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen talvikaudella vaikuttavat kuitenkin liukkaus, kiitoteiden kunto sekä liukkaalla kelillä tuulen suunta suhteessa kiitotiehen.

- Kesällä kiitotiet ovat pääsääntöisesti käytettävissä koko ajan ja niiden sulkeminen esimerkiksi huoltotoimien vuoksi voidaan ennakoida jo hyvissä ajoin. Talvella kiitoteitä saatetaan joutua sulkemaan sään ja sen vaatimien kunnostustoimenpiteiden vuoksi lyhyelläkin varoitusajalla, jos olosuhteet muuttuvat yhtäkkiä. Tämä vaikuttaa niin saapuviin kuin lähteviinkin lentoihin, ja kerrannaisvaikutukset heijastuvat koko lentoliikenteeseen. Muuttujia on paljon, mutta me olemme Suomessa tämän hallinnassa maailman huippua, kertoo johtaja Karri Hannula Fintrafficin lennonvarmistuksesta.

Lennonjohdon tehtävä on ennakoida talven sääolosuhteiden ja kiitoteiden sulkujen vaikutukset maassa ja ilmassa. Tarvittaessa lentoliikennettä säädellään, jotta saadaan jokaiselle saapuvalle ja lähtevälle lennolle realistinen aika kiitotielle.

Talviolosuhteissa tarvitaan lentokenttätoimijoiden tiivistä yhteispeliä

Lennonjohdon ja muiden lentokenttätoimijoiden yhteistyön ja tiedonkulun merkitys korostuu talvikaudella, kun olosuhteet voivat vaihdella nopeastikin. Esimerkiksi lähtevän liikenteen ennakoitavuus heikkenee talvella, kun kiitotien sääolosuhteiden lisäksi on huomioitava aika, joka koneilla menee niiden puhdistamiseen lumesta ja jäästä sekä jäänpoistoon.

- On minuuttipeliä, että saamme lennot oikealla hetkellä jäänpoistoon ja siitä kiitotielle lähtövalmiuteen. Jos olosuhteet kiitotiellä yhtäkkiä muuttuvat koneen ollessa pesussa tai valmisteluissa kestääkin odotettua pidempään, lähtevät vaikutukset nopeasti kertautumaan. Tällaisissa vaihtelevissa sääolosuhteissa lentoyhtiöt siirtävätkin joskus matkustajat lentokoneeseen jo ennakoiden. Matkustajista koneessa odottaminen voi tuntua turhauttavalta, mutta haastavissa sääolosuhteissa tilanne usein elää koko ajan. Yllättäen voikin vapautua lähtöaika, johon voidaan tarttua, kun matkustajat ovat valmiina kyydissä, kertoo Hannula.

Tärkeä osa varautumista on lennonjohtokeskuksen ylläpitämä tilannekuva

Talvikauteen varaudutaan lentoasemilla jo ennakkoon, esimerkiksi kasvattamalla tarpeen mukaan henkilö- ja varusteresursseja. Tärkeä osa varautumista on lisäksi lennonjohtokeskuksen vuorokauden ympäri ylläpitämä sää- ja kiitotieolosuhteiden yhteinen tilannekuva. Haastavammissa sääolosuhteissa istutaan lentokentän eri toimijoiden kanssa yhdessä alas luomaan tilannekuva ja ennuste sekä käymään läpi lentoaseman kapasiteettia.

- Tämän yhdessä luodun tilannekuvan pohjalta lentoyhtiöt voivat tehdä päätöksiä esimerkiksi lentojen perumisten suhteen ja me lennonjohdossa miettiä tarvetta lentoliikenteen säätelyyn. Olosuhteiden muuttuessa lennonjohto tekee tarvittaessa aloitteen muuttaa aiemmin sovittuja suunnitelmia, jotta lentoliikenne sujuu mahdollisimman turvallisesti muuttuneissakin olosuhteissa, jatkaa Hannula.

LUE LISÄÄ SÄÄN VAIKUTUKSISTA LENNONJOHTOTOIMINTAAN: https://www.fintraffic.fi/fi/uutiset/lumimyrakka-sumu-tai-kova-tuuli-tiedatko-kuinka-saaolosuhteet-vaikuttavat

Jaa