Lentoliikenne käy läpi historiansa suurinta kriisiä, pandemian vietyä matkustajat ja ilmastotyön painostaessa alaa uudistumaan. Kuinka lentoliikenne saadaan elpymään Suomessa pandemian jäljiltä? Kuinka matkustajien asenteisiin vaikuttava ilmastokysymys muovaa tulevaisuuden ilmailua?
Lentoliikenne on yksi avain Suomen menestykseen
Lentoliikenne on vientituloista riippuvaisen Suomen kannalta tärkeä maailmankaupan kulmakivi. Etätyömahdollisuuksista huolimatta myyntityötä tehdään paljon kasvotusten, ja yhteydet maailmalle ovat tärkeitä myös tavaran liikkumisen kannalta. Hyvät lentoyhteydet mahdollistavat investointien saamisen Suomeen sekä suomalaisten yritysten menestyksen viemisen maailmalle.
- Lentoliikenne on digitalisaation ohella yksi tärkeimmistä maailmantalouden menestyksen välineistä, kertoo Finavian entinen toimitusjohtaja ja nykyinen Suomi-rata Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Savolainen.
Suomella on ollut väestön ja talouden kokoon suhteutettuna käytössään poikkeuksellisen kattavat lentoyhteydet eri puolille maailmaa. Pandemiasta nousu vaatii kilpailukyvyn turvaamista
Työ- ja elinkeinoministeriön asetti vuonna 2021 Savolaisen selvityshenkilöksi, joka arvioi tarvittavia toimenpiteitä ilmailualan selviytymiseksi koronatilanteesta. Selvityksessä nousi tärkeäksi kilpailukykyisen toiminnan ja prosessien toimivuuden turvaaminen.
- Lisäksi on tärkeää mahdollistaa terveysturvallinen lentäminen Suomeen EU:n kanssa yhtenäisellä tavalla. Euroopassa lentoliikenne on jo elpymässä, mutta Suomessa tullaan selkeästä hitaammin perässä, pohtii Fintrafficin lennonvarmistuksen toimitusjohtaja Raine Luojus.
On tärkeää turvata lentoliikenteen avaaminen samaa tahtia kilpailevien maiden kanssa, sillä muutoin lentoliikenteen asiakasmäärien menetykset voivat jäädä joiltain osin pysyviksi.
Vapaa-ajanmatkailu elpyy, työmatkailu muuttuu
Vaikka suomalaiset matkustavat nyt suositusten mukaisesti kotimaassa, tulee matkustaminen ulkomaille elpymään nopeasti, kun se on taas mahdollista. Tilastot tukevat vapaa-ajan matkustamisen kasvua lentoliikenteessä, sillä ihmisten elintason noustessa lisääntynyttä varallisuutta halutaan käyttää nimenomaan matkustamiseen.
Työmatkaliikenteen trendi on sen sijaan laskussa, sillä yhä useampi tapaaminen voidaan toteuttaa etätyökanavien kautta.
Ilmailualan ilmastotyö vaatii yhteistyötä EU-tasolla
Vaikka halu nähdä ja kokea maailmaa on vahvasti olemassa, yhä useampi matkustaja miettii jatkossa lentämisen ekologisuutta uudella tavalla. Lentoliikenteen päästöjen vähentäminen vaatii yritysten ja kuluttajien toimien lisäksi myös poliittista päätöksentekoa.
- Ratkaisuja päästöjen vähentämiseen voisivat tulevaisuudessa olla lyhyillä lentomatkoilla kevyillä kuormilla lentävät sähköllä toimivat ilma-alukset. Pidemmillä matkoilla voidaan puolestaan hyödyntää biokerosiinia sekä synteettisiä polttoaineita, joiden valmistukseen on Suomessa hyvät edellytykset, kertoo Savolainen.
Päästöjä voidaan vähentää polttoaineiden muutosten lisäksi myös tehostamalla ilmatilaa. Suomi on ollut edelläkävijä dynaamisen ilmatilan kehittämisessä, mutta päästöjen vähentämiseksi tarvitaan Euroopan laajuinen yhtenäinen ilmatila.
Yhteistyö eri liikennevälineiden kesken korostuu
Yhteistyö eri liikennevälineiden kesken korostuu etenkin Suomen sisäisessä liikenteessä, jossa digitalisaatio luo mahdollisuuksia tehdä eri välineillä matkustaminen matkustajan kannalta helpoksi ja saumattomaksi.
On tärkeää keskustella avoimesti siitä, millainen lentoasema- ja liikenneyhteysverkosto palvelee kokonaisuutta saavutettavuusmielessä parhaiten sekä kuinka eri liikennemuodot voisivat tulevaisuudessa täydentää toisiaan.
Kuuntele syvempi keskustelu aiheesta Tietoa liikenteeseen -podcastissa. Keskustelemassa Mikko Saariaho, Kari Savolainen ja Raine Luojus. Mukana myös matkailuvaikuttaja VeeraBiancan ajatukset tulevaisuuden matkailutrendeistä!
