Tammi-kesäkuu 2020
- Konsernin liikevaihto oli 92,9 (110,6) miljoonaa euroa
- Konsernin käyttökate jäi 11,8 (30,6) miljoonaan euroon
- Liiketappio oli -2,6 (16,4) miljoonaa euroa
- Liiketulosta rasittivat koronarajoitusten vaikutukset lennonvarmistustoiminnan tuottoihin
- Tie-, meri- ja rautatieliikenteenohjauksen osalta koronapandemian tulosvaikutukset ovat olleet vähäisiä
- Liikenteenohjauksen palvelutaso on pandemiasta huolimatta säilynyt hyvänä ja turvallisuustaso korkeana
- Liikennetietojen kysyntä Digitraffic-palvelussa kasvoi kevään aikana
Traffic Management Finland -konsernin (TMF) liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 92,9 (110,6) miljoonaa euroa. Liikevaihto koostuu lähes kokonaan Väylävirastolle toimitettavista tie-, meri- ja raideliikenteen ohjauspalveluista sekä lentoliikenteeseen liittyvistä lennonvarmistuspalveluista, joita tuotetaan lentoyhtiöille ja Finavialle. Konserni tuottaa palveluita myös kaupungeille ja satamille.
Liiketappio oli -2,6 (16,4) miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli -2,8 % (14,9 %).
Liiketulos oli tappiollinen johtuen matkustusrajoituksista ja lentojen määrän romahtamisen vaikutuksista ANS Finlandin tuottoihin.
TMF ennustaa koko vuoden liiketuloksen jäävän tappiolliseksi lennonvarmistustoimintaan liittyvistä sopeutustoimista huolimatta, mikäli EU:n määrittelemä lennonvarmistusliiketoiminnan liikenneriskimekanismi ei toimi normaalisti tänä vuonna. Valtioiden päätöksellä Euroopassa on myös lykätty lennonvarmistusyhtiöiden navigaatiomaksujen laskuttamista lentoyhtiöiltä noin puolella vuodella, minkä vuoksi ANS Finlandin useiden miljoonien eurojen saatavat tuloutuvat myöhemmin. Järjestelyllä on haluttu tukea lentoyhtiöiden toipumista kriisissä.
Lennonvarmistustoiminnan kuluja on sopeutettu merkittävästi lentoliikenteen volyymien laskun takia. Myös muissa liikennemuodoissa tehokkuuden parantamista on jatkettu. Valtion Traffic Management Finlandille asettaman tavoitteen mukaisesti yhtiön palvelutuotantoon tavoitellaan kumulatiivisesti 30 miljoonan euron tehostumista tulevien vuosien aikana.
Traffic Management Finland -konsernin avainluvut
Avainluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtuu pandemian aiheuttamasta epävarmuudesta lennonvarmistuksen liikenneriskimekanismin toiminnassa, muutoksista Väyläviraston ja yhtiön välisessä kaupallisessa mallissa sekä siihen liittyvästä liikevaihdon uudesta tuloutusmallista. Viime vuoden tilikausi oli normaalia pitempi ja uuden konsernin ensimmäinen, mikä myös vaikuttaa lukujen vertailtavuuteen.
| H1 2020 | H1 2019 | 2019 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 92,9 | 110,6 | 221,9 |
| Käyttökate | 11,8 | 30,6 | 52,1 |
| Liikevoitto | -2,6 | 16,4 | 21,3 |
| Liikevoitto% | -2,8% | 14,9% | 9,6 |
| Henkilöstö | 1124 | 1088 | 1103 |
Traffic Management Finlandin tärkein päämäärä, tinkimätön liikenteen turvallisuuden varmistaminen, on ollut kaiken tekemisen keskiössä. Liikenteenohjauksen palvelutaso asiakkaille, viranomaisille ja muille sidosryhmille on pandemiasta huolimatta säilynyt hyvänä ja turvallisuustaso korkeana. Yhtiö on koronatilanteen vuoksi sopeuttanut toimintaansa ja tehnyt työn tekemiseen liittyviä erityisjärjestelyjä.
Koronapandemian vaikutukset liikennemäärissä näkyivät maaliskuusta alkaen vahvasti maalla, merellä ja ilmassa. Lentoliikenteessä volyymi romahti keväällä jopa 90 %, mutta on sen jälkeen vähitellen alkanut elpyä.
Tieliikenteen liikennemäärät ovat koronapandemian takia vähentyneet siinä määrin, että koko vuoden 2020 tieliikenteen määrä on poikkeuksellisesti putoamassa edellisvuodesta. Tieliikenne lähti vilkastumaan toukokuusta alkaen.
Kaukojunaliikenteen määrä pysyi keväällä useita viikkoja noin 40 % alhaisempana kuin vuonna 2019. Tavaraliikenteessä oli tammi-kesäkuussa pudotusta edellisvuoteen verrattuna 9,4 %. Sen sijaan koronarajoitusten aikaan (16.3.–5.6.) tavaraliikenteen junamäärät jäivät edellisvuodesta 2 %. Koronaa enemmän tavaraliikennemääriin vaikuttivat teollisuuden alojen lakot alkuvuonna.
Meriliikenteen matkustusrajoitukset vaikuttivat keväällä laivaliikenteeseen. Rahtiliikenteen osalta satamat ovat toimineet normaalisti.
Alkuvuonna yhtiön erityisenä painopistealueena on ollut älyliikenteen ja liikennetiedon hyödyntämisen vauhdittaminen. Yhtiön tavoitteena on luoda Suomesta liikennetiedon hyödyntämisen mallimaa. Yhtiö on yhdessä keskeisten kumppaneidensa kanssa rakentanut lähivuosien tiekarttaa ja suunnitellut liikenteen ekosysteemille tuotettavien palveluiden toimintamallia. Yhtiö on jatkanut digipalveluidensa kehittämistä ja tuonut niihin uusia toiminnallisuuksia, kuten teiden kunnossapitotiedot ja liikennemäärien tilastot.
Traffic Management Finlandin tuottaman liikennetiedon kysyntä on pysynyt korkeana ja käyttö on lisääntynyt viime vuoteen verrattuna. Kaikille avoimeen Digitraffic-palveluun tehtiin noin 10 miljoonaa rajapintakutsua päivässä. Huhti–toukokuussa käyttäjämäärät kaksinkertaistuivat viime vuoden vastaaviin kuukausiin verrattuna. Yhtiön tuottaman Liikennetilannepalvelun käyttäjämäärä yli kaksinkertaistui viime vuoden vastaavaan ajanjakson verrattuna ja nousi 375 000 kävijään (176 000).
ANS Finland on koronarajoitusten takia sopeuttanut toimintaansa merkittävästi. Yhtiö on maaliskuun jälkeen lomauttanut kokonaan tai osittain koko henkilöstönsä. Huhtikuun alusta heinäkuun loppuun kahdeksan lentoaseman toiminta on ollut kokonaan keskeytettynä ja kaikissa muissa yksiköissä toiminnan taso on sopeutettu liikennemääriin. Näkymä loppuvuodelle on edelleen heikko ja lentoliikenteen toipuminen vuoden 2019 tasolle saattaa kestää vuosia.
Finrail on alkuvuoden aikana suunnitellusti vienyt eteenpäin strategisia kärkihankkeitaan, kuten Digirata-projektin valmistelua ja kauko-ohjausjärjestelmien kehittämistä. Yhtiö on myös valmistautunut Helsingin ja Ilmalan ratapihojen raidekapasiteetin hallinnan haltuunottoon sekä uuden matkustajainformaatiojärjestelmän käyttöönottoon. Yhtiön taloudellinen kannattavuus oli suunniteltua parempi.
ITM Finlandissa on alkuvuoden aikana käynnistetty uusi liikenteenohjauksen kehittämishanke (LOK-hanke). Kyseessä on yksi ITM Finlandin strategisista kärkihankkeista, jolla yhtiö varmistaa jatkossa kilpailukykynsä kiristyvässä markkinatilanteessa. Hankkeella varmistetaan, että uusien asiakkuuksien ja palveluiden ansiosta tieliikenteenohjaus niin valtion kuin kaupunkien tieverkoissa toimii mahdollisimman saumattomasti.
VTS Finlandin toiminnan keskiössä ovat olleet laadukkaat liikenteenohjauspalvelut sekä edistyksellisten uusien palveluiden ja teknologioiden kehittäminen. VTS Finlandissa on alkuvuonna tehty pohjatyötä etenkin laadunhallintajärjestelmän laajentamiseksi siten, että ISO 9001 -sertifikaatti kattaa koko yhtiön vuodenvaihteessa 2021/2022. Lisäksi toiminnan keskiössä on ollut yhtiön uuden turvallisuusjohtamisjärjestelmän lanseeraus, joka toteutettiin helmikuun lopussa. Tuotekehitysrintamalla on valmistauduttu VTS-keskusten alusten seuranta-analytiikan käyttöönottoon, jossa keskukset siirtyvät käyttämään uusia riskientunnistamis- ja alusliikenteen hallintajärjestelmiä.
Toimitusjohtaja Pertti Korhonen:
Liikenteen toimintaympäristö muuttui voimakkaasti vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Koronarajoitusten seurauksena liikennemäärät supistuivat rajusti kaikissa liikennemuodoissa. Etenkin lentoliikenteessä toipuminen vie todennäköisesti vuosia, millä tulee olemaan taloudellisia vaikutuksia kaikille lentoliikenteelle palveluita tuottaville yrityksille, myös meille.
Poikkeusoloista huolimatta olemme alkuvuonna onnistuneet tuottamaan yhteiskunnan kannalta kriittisiä liikenteenohjauksen palveluita häiriöttä. Myös turvallisuustaso on pysynyt korkeana.
Jotta tuotamme asiakkaillemme ja suomalaiselle yhteiskunnalle mahdollisimman paljon lisäarvoa ja käytämme voimavarojamme vastuullisesti, olemme kevään aikana käynnistäneet suunnittelun tulevaisuuden tavasta tuottaa liikenteenohjauksen palveluita. Tämän työn keskiössä on liikennejärjestelmän turvallisuuden, sujuvuuden ja ympäristöystävällisyyden sekä taloudellisen tehokkuuden parantaminen. Kehitämme muun muassa kykyämme tuottaa liikenteen eri toimijoiden liiketoiminnalle relevanttia tietoa ja palveluita.
Vaikka konsernin liikevaihto ja tulos ovat supistuneet alkuvuonna, olemme pystyneet tuottamaan palveluita aiempaa tehokkaammin. Tehokkuutta on syntynyt sekä asioiden uudenlaisella tekemisellä että kulujen karsimisella.
Liiketuloksemme tulee olemaan kuluvana vuonna budjetoitua merkittävästi alhaisempi johtuen koronaviruksen aiheuttamasta liikennevolyymien pienenemisestä maaliskuusta alkaen. Konsernin tase ja rahoitusasema on toistaiseksi vahva, eikä tuloksen yhden vuoden tappiollisuus vaaranna konsernin toimintaa. On kuitenkin tärkeää, että varmistamme edellytyksemme toiminnan jatkuvaan kehittämiseen tulevaisuudessa. Väylävirastolle tuotettavien tie-, meri- ja rautatieliikenteenohjauksen palvelumyynnin tuottojen on mahdollistettava kehitysinvestoinnit, jotta toimintamme laatua ja tehokkuutta voidaan entisestään parantaa. Ilman tätä edellytyksemme investoida koko liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta keskeisiin hankkeisiin heikentyvät oleellisesti lähitulevaisuudessa.
Lopuksi haluan kiittää ammattitaitoista henkilöstöämme siitä, että palvelutasomme on pysynyt hyvänä myös poikkeavissa olosuhteissa. Turvallisuudesta tinkimättä.
