Meriliikenteen ilmoituspalvelu NEMO tulee korvaamaan satamien käytössä nykyisin olevan Portnet-palvelun vuonna 2025. Muutos on osa EU:n jäsenmailleen asettamaa velvoitetta yhdenmukaistaa satamakäynteihin liittyvien ilmoitusten antamista. Uuden järjestelmän kehitystyö on jo käynnissä tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien ja viranomaisten kanssa. Mistä onkaan kyse ja miten pääsen kehitystyöhän mukaan?
Meriliikenteen ilmoituspalvelu NEMO tulee korvaamaan nykyisin satamien käytössä olevan Portnet-palvelun. Muutos on osa EU:n jäsenmailleen asettamaa velvoitetta yhdenmukaistaa satamakäynteihin liittyvien ilmoitusten antamista (European Maritime Single Window EMSW).
- Vuonna 2010 astui EU:ssa voimaan laki, jonka mukaan kunkin maan sisällä kaikkien satamien tulee toimia ilmoittamisen suhteen samalla tavalla. Nyt otetaan seuraava askel, jossa yhteiset käytännöt jalkautetaan kaikkiin EU:n satamiin vuoden 2025 aikana, avaa Fintrafficin meriliikenteenohjauksen hankepäällikkö Olli Soininen.
Uusi, yhdenmukainen ja aiempaa monipuolisemmin tietoja yhdistävä järjestelmä auttaa vähentämään ylimääräistä työtä sekä tehostaa satamatoimijoiden tiedonvaihtoa. Tavoitteena on vähentää etenkin ilmoitusten jättäjien hallinnollista työtä sekä luoda palvelu, joka tarjoaa monipuolisesti olennaista tietoa sataman arkeen liittyen. Esimerkiksi alus- ja tavarailmoitukset hoituvat uuden järjestelmän avulla aiempaa selkeämmin.
- Tiedon jakaminen ja siihen liittyvä teknologia ovat olleet tarjolla pitkään, mutta satamissa niitä ei ole vielä otettu kunnolla hyötykäyttöön. Uusilla toimintamalleilla ja automatisaatiolla voidaan tarjota asiakkaille parempaa palvelua, ehkäistä sanktioita sekä säästää satamassa toimivien aikaa tiedonhaun sijaan olennaisempaan, taustoittaa Suomen Laivameklarit ry:n toiminnanjohtaja Sari Turkkila.
Ilmoitusvelvoitteet eivät muutu, tiedon toimitus helpottuu
Alusten satamakäyntien velvoitteet ovat olleet jo pitkään voimassa, joten ne ovat tuttuja satamissa toimiville tahoille. Velvoitteet säilyvät samoina kuin tähänkin saakka, mutta tiedon toimitustapoihin tulee uuden järjestelmän myötä helpotusta. Elinkaariselvityksen mukaan jo 20 vuoden rajapyykin saavuttanutta vanhaa Portnet-järjestelmää ei taloudellisista ja teknisistä syistä kannata käyttää pohjana, joten tiedossa on täysin uudenlaisen järjestelmän rakentaminen.
- Tämä on tervetullut uudistus, sillä tähän saakka tietoa on vaihdettu viranomaisjärjestelmän ohella pitkälti manuaalisesti puhelimen tai sähköpostin kautta. Agenttien tiimit ovat usein hyvin pieniä ja satamassa toimivien sidosryhmien määrä valtava, minkä vuoksi tiedonsiirto nykyisellä tavalla on ollut kuormittavaa, kertoo Turkkila.
Traficom vastaa meriliikenteen ohjaukseen liittyvän EU-asetuksen toimeenpanosta Suomessa. NEMO-järjestelmän suunnittelu, ylläpito ja tuki on ulkoistettu Fintrafficille, jotta järjestelmästä saadaan luotua viranomaisvelvoitteita laajempi palvelu. Lainsäädäntö mahdollisti ulkoistamisen, mutta Fintrafficin mukanaolo tuo myös muita etuja kokonaisuuteen.
- Voimme hyödyntää hankkeessa Fintrafficilla jo olemassa olevia sisäisiä palveluita ja prosesseja, kuten päivystystoimintaa. Näin saadaan toteutettua kustannustehokkaasti monipuolisempi ja käyttäjiä paremmin palveleva kokonaisuus, kertoo Traficomin hankepäällikkö Netta Lahtinen.
Järjestelmän tietoja välitetään eteenpäin eri tahoille ja hyödynnetään useissa prosesseissa, kuten henkilöiden rajanylityksen valvonnassa, meripelastuksessa, vaarallisten aineiden kuljetuksen valvonnassa, väylämaksujen perinnässä, satamien operoinnissa, turvallisuuden valvonnassa, alusten satamavaltiotarkastusten suunnittelussa sekä tarttuvien tautien valvonnassa.
Tavoitteena luoda joustava, pitkäaikainen ja oikeasti palveleva palvelu
Hankkeen esikartoitusvaiheessa on tutkittu jo eri sidosryhmien tarpeita ja toiveita järjestelmän suhteen, minkä pohjalta löydettiin lähes kuusikymmentä konkreettista lisäarvoa tuottavaa osa-aluetta. Kartoituksia toteutettiin webinaarin ja työpajojen avulla, minkä jälkeen tuloksista priorisoitiin 17 ydinaluetta kehitettäväksi osaksi uutta järjestelmää.
- Satamien ennakkotiedot nousivat kartoituksessa kirkkaasti tärkeimmäksi lisäarvoksi. Esimerkiksi laituripaikkojen tilanne, aikataulutiedot, lähialueen hotellit sekä jätehuolto- ja polttoaineasiat on aiemmin koottu erilaisiin oppaisiin ja järjestelmiin, mutta uuden järjestelmän avulla kaikki nämä tiedot saadaan yhtenäiseen muotoon ja samaan paikkaan, avaa Soininen.
Myös aikatietojen yhdistäminen sekä ISPS-toiminnallisuuksien tietojen koonti koettiin tarpeellisena satama-arjen tehostamisen kannalta. Esimerkiksi kuljetusliikenteen toiminta tehostuu merkittävästi, mikäli järjestelmästä voi kerralla tarkistaa, mistä kulkuluvat voi noutaa, mikä on oikea portti ja missä oman ajoneuvon kanssa voi odottaa, kunnes laiva saapuu.
Enemmän kuin pelkkä viranomaisjärjestelmä
EU-asetus määrittää tietyt reunaehdot toteutukselle, mutta niistä huolimatta jää alueita, joita voidaan määrittää ja suunnitella kansallisesti. Tämän myötä uudesta Meriliikenteen ilmoituspalvelusta voidaan luoda juuri Suomen satamien käyttäjille sopiva: mitä paremmin NEMO palvelee satamatoimijoita, sitä paremmin siitä muodostuu toimiva ja luontainen osa satama-arkea.
- Haluamme luoda palvelun, joka on enemmän kuin pelkkä pakollinen viranomaisjärjestelmä. Vuosien aikana satamatoimijoilta on noussut esiin erilaisia kehityskohteita, joihin voidaan nyt paremmin vastata uuden järjestelmän avulla. Palvelun tulee kestää nykyhetken lisäksi myös tulevaisuuden tarpeita ja muutoksia, avaa Lahtinen.
Fintrafficin kannalta tärkeintä hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa on kokonaisuuden varmistaminen. Euroopassa VTS eli meriliikenteenohjaus linkittyy vahvasti myös sataman logistiikkaketjuun, ja Suomessa pyritään nyt samaan.
- Tavoitteena on luoda eheä toimintaketju alukselle, olipa se sitten merellä, satamassa, saapumassa tai lähtemässä. Aiemmin järjestelmät ovat painottuneet pitkälti turvallisuuteen, mikä on toki nytkin tärkein prioriteetti. Haluamme kuitenkin tarjota sen lisäksi jotain enemmän, jotta satamien kilpailukyky paranee, tehokkuus kasvaa ja päästöt vähenevät, kertoo Soininen.
- Mielestäni tässä ollaan menossa täsmälleen oikeaan suuntaan. Olen myös iloinen siitä, että Suomessa sidosryhmille on annettu näkyvä rooli kehitystyössä. Maamme on hyvä harjoitusalusta, joka voi parhaimmillaan toimia mallina myös muille, kehuu Turkkila.
Sidosryhmillä on tärkeä rooli järjestelmän kehitystyössä
Vaikka NEMO-järjestelmän kehittämisen pohjimmainen syy on EU-asetuksen myötä tullut velvoite, halutaan sen kehityksessä panostaa asioihin, jotka tuovat mahdollisimman konkreettista hyötyä ja lisäarvoa eri satamatoimijoiden arkeen. Hanke toteutetaankin tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja satamatoimijoiden kesken.
- Toivon, että hankkeen avulla voidaan lisätä ymmärrystä yhteistyön merkityksestä sekä nostaa arvostusta agenttien työtä kohtaan. He ovat merenkulun sujuvuuden olennainen osa, jota pitäisi kuulla ja nähdä nykyistä enemmän, kertoo Turkkila.
Koska tarkoitus on rakentaa uusi järjestelmä alusta saakka, on kehitystyössä mahdollisuus tarkastella koko sataman toimintamalleja uudesta näkökulmasta sekä pohtia, kuinka niitä voisi mahdollisesti tehostaa.
- Lähdemme liikkeelle siitä, kuinka satama-arjen pieniä asioita voidaan automatisoida, jotta arki helpottuu. Tulevaisuudessa kehitystyö synnyttää varmasti myös uusia mahdollisuuksia ja liiketoimintamalleja alalle, pohtii Soininen.
Kuinka pääsee mukaan kehittämään?
Kehitys- ja suunnittelutyöhön voi tulla mukaan missä hankkeen vaiheessa tahansa. Hankkeesta järjestetään webinaareja, minkä lisäksi mukaan ilmoittautuneet sidosryhmät saavat säännöllistä viestintää hankkeen tilanteesta. Sidosryhmien edustajat pääsevät myös myöhemmin osallistumaan halutessaan uuden järjestelmän tekniseen testaukseen.
Mukaan pääsee liittymällä Traficomin sidosryhmälistalle lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: emsw-FI@traficom.fi.
- Haluan kiittää sidosryhmiämme aktiivisesta osallistumisesta hankkeen suunnittelutyöhön tähän mennessä. Jatkossakin kannattaa olla rohkeasti yhteydessä, mikäli on kysymyksiä, ehdotuksia tai ideoita, joilla järjestelmästä saadaan kehitettyä mahdollisimman hyvin sen käyttäjiä palveleva, kiittää Lahtinen.
Lisätietoja hankkeesta:
www.emsw.fi
www.emsw.fi/sv/
