Julkisten toimijoiden datan yhteiskäyttö mahdollistaa jo useita palveluita, joilla sujuvoitetaan kansalaisten arkea, tehostetaan liiketoimintaa ja tuetaan koko yhteiskunnan toimivuutta sekä hyvinvointia. Datassa oleva potentiaali on muutakin kuin sujuvaa arkea - EU datatalouden arvon ennustetaan vuonna 2025 ylittävän 800 miljardia euroa ja datan keräämistä, jakamista ja turvaamista edistetään unionin tasolla lukuisilla hankkeilla sekä aktiivisella regulaatiolla. Investointeja datan hyödyntämisen kehittämiseksi tarvitaan kunnissa ja kaupungeissa entistä enemmän, samalla kun julkisen talouden resurssit pienenevät. Hyödyntämällä verkostoja ja yhteistyömalleja datatoiminnassa on mahdollisuus jakaa oppeja ja hyviä käytäntöjä kustannustehokkaasti.
Dataa kerätään ja käytetään paikallisesti sekä kansallisesti kunnissa, kaupungeissa ja julkisen hallinnon organisaatioissa ja datan tehokkaampi hyödyntäminen uusien palveluiden mahdollistamiseksi kiinnostaa kaiken kokoisia toimijoita, yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia. Innovatiivisten ratkaisujen, tiedolla johtamisen ja uusien palveluiden syntymiseksi dataa hyödynnetään jatkuvasti myös yli organisaatiorajojen ja syntyy uusia verkostoja, dataekosysteemejä. Toimin Sitowisellä rakennetun ympäristön ja erityisesti urbaanin kaupunkiympäristön datan ja digitalisaation konsultoinnin tehtävissä. Sitowise on yhdessä Nokian, VTT:n ja usean muun organisaation kanssa tutkinut Business Finlandin rahoittamassa DataMust-hankkeessa suurten datamäärien hyödyntämistä rakennetussa ympäristössä, tavoitteena muun muassa rakennusten energiatehokkuutta ja kestävää kaupunkisuunnittelua edistävien palveluiden kehitys. Osana hanketta olemme tutkineet myös ekosysteemityötä, siihen liittyviä toimintamalleja, edellytyksiä ja kaupunkien rooleja.
Kaupunkiympäristössä dataekosysteemit ovat vielä kehittyvä, mutta vauhdilla yleistyvä ilmiö ja niiden mahdollistamien palveluiden odotetaan tehostavan kaupunkien omaa operatiivista työtä, vauhdittavan paikallista innovaatiotoimintaa ja seudullista elinvoimaa uusien kaupallisten palveluiden muodossa. Tutkimuksemme tulosten perusteella kaupunkien ja muiden julkisten toimijoiden organisoimat dataekosysteemit mahdollistavat parhaimmillaan tasavertaisen ja avoimen väylän toimialojen sisäisen sekä toimialojen välisen yhteistyön lisäämisen ja monipuolisiin arvonluonnin mahdollisuuksiin. Kaiken takana on luottamus: laadukkaaseen dataan, hyvään tekniseen infrastruktuuriin ja reiluihin yhteistyön pelisääntöihin, joiden luomisessa kaupungeilla ja paikallisilla toimijoilla on erinomaiset edellytykset. Rakennetun ympäristön dataekosysteemeissä on myös runsaasti yhtymäkohtia Fintrafficin liikenteen dataekosysteemityöhön.
Ekosysteemi tuo useita hyötyjä – mutta ei ilman kovaa työtä
Ekosysteemi viitekehyksenä mahdollistaa eri kokoisten toimijoiden yhteisten intressien tunnistamisen, yhtenäisten toimintamallien ja sääntöjen luomisen: yhteistyön kautta erilaisten toimijoiden yhteinen ääni voimistuu ja mahdollistaa kansallisen tason vaikuttamisen esimerkiksi säätelyyn. Yhteiskehittämisellä voidaan säästää kustannuksista ja oppia muilta verkoston jäseniltä. Yhteistyöllä taklataan tehokkaammin myös riskejä: rakennetun ympäristön ja liikenteen ekosysteemeissä liikkuva data ja niiden digitaalinen infrastruktuuri ovat osa yhteiskunnan kriittistä perusinfraa, jonka turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ekosysteemityö tarjoaa loistavan mahdollisuuden tehdä turvallisuus-, riskienhallinta- ja varautumistoimia yhdessä ja pitää sitä kautta huolta myös tärkeiden kansallisten tietovarantojemme resilienssistä.
Dataekosysteemitoiminnalla on siis paljon etuja, mutta toimivan ekosysteemin muodostuminen ja ylläpito on haastavaa. Ekosysteemitoiminta tarvitsee resursseja ja sen kautta saatavien hyötyjen pitää olla riittävän selkeitä, jotta toimijoiden motivaatio olla osana ekosysteemiä ja panostaa siihen säilyy. Paikallisen verkoston rakentamisen lisäksi on tärkeää huomioida myös kansallinen yhteistyö ja muilta ekosysteemeiltä oppimisen mahdollisuudet: kaikkea ei tarvitse tai kannata tehdä itse, ainakaan aivan alusta asti. DataMust-hankkeen soveltavassa tutkimuksessamme keskityimme suurempiin suomalaisiin kaupunkeihin, mutta digitaalisuuden ja datalla mahdollistettavien palveluiden hyödyt ovat aivan yhtä olennaisia pienissä ja keskisuurissa kunnissa sekä kaupungeissa. Kysymys kuuluukin, miten edelläkävijäkaupungeissa tehdyn kehityksen, tutkimuksen ja yhteistyön hyödyt saadaan käyttöön mahdollisimman laajasti ilman, että jokaisessa kunnassa joudutaan vastaamaan samoihin kysymyksiin julkisen sektorin hupenevien resurssien puitteissa.
Paikallisten ekosysteemihankkeiden ja kaupunkien data-alustatyön yhteydessä tulisikin aktiivisesti kartoittaa hyviä käytänteitä, standardeja ja monipuolisia, yleistettäviä käyttötapauksia, jotka tuottavat eniten arvoa. Esimerkiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmä RYHTI tukee omalta osaltaan rakennetun ympäristön tiedon standardointia ja vakiointia, mahdollistaen kiinteistödatan jatkohyödyntämisen ja rikastamisen.
Uusia velvotteita kunnille ensi vuoden alussa liikennedatan julkaisemiseen – yksin ei kannata jäädä
Yhteistyön ja synergioiden tunnistamisen tarve korostuu myös EU-tason regulaatioihin vastaamisessa: esimerkiksi vuoden 2025 alussa voimaan tuleva RTTI-asetus tosiaikaisten liikennetietojen palvelujen tarjoamisesta tuo kuntatasolle asti uusia velvoitteita liikennedatan julkaisemisesta älyliikenteen käyttötapausten mahdollistamiseksi ja niin ratkaisujen kehittämisessä kuin käyttötapausten tunnistamisessa ei kannata jäädä yksin. Yleistettävillä ratkaisuilla päästään myös kohti vientipotentiaalia – suomalaista Smart City -kehitystä seurataan aktiivisesti kansainvälisesti ja liikennedatan vientiklusterin jalanjäljissä suomalaisen rakennetun ympäristön dataosaamisesta voisi hyvinkin tulla seuraava vientituote esimerkiksi kestävien kaupunkisuunnitteluratkaisujen tai rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen teemoissa.
Ekosysteemityön houkuttelevimmat mahdollisuudet ovat datan jakamisessa ja ekosysteemien verkostossa tapahtuvassa yhteistyössä – vuonna 2022 tehdyn arvion mukaan pelkästään liikenteen datatalouden vuosittainen arvo on yli 400 miljoonaa euroa ja koko Suomen datatalouden potentiaali nousee jopa 10 000 miljoonaan euroon. Monipuolinen, yhteistoiminnallinen data on myös edellytys kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen: tiedolla johtamiseen ja valintojemme seurausten tunnistamiseen niin julkisten hallinnon organisaatioissa, yrityksissä kuin kansalaisten arjessa.
Askeleet datan jakamisen ja hyödyntämisen tehostamiseen
Hyötyjen realisointi, tehokkaan paikallisen toimintamallin muodostaminen ja kilpailuaseman varmistaminen kansainvälisillä markkinoilla tarkoittaa kuitenkin sitä, toimeen pitäisi tarttua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Datan jakamisen ja hyödyntämisen valmiuksien parantamiseen voi tarttua esimerkiksi seuraavin askelin:
Ymmärrä velvoitteesi ja priorisoi arvoa tuottavia käyttötapauksia: Kuntien ja kaupunkien velvoitteet ovat osin yhtäläiset ja paikoin vaihtelevat esimerkiksi koon mukaan - digitaalisten ratkaisujen toteuttamisessa harvoin kannattaa kuitenkaan systemaattisesti jäädä minimitasolle eikä ainakaan jättää toteutusta viimeiseen mahdolliseen hetkeen. Paikalliset erityispiirteet kuten elinkeinoelämä tai oman kuntaorganisaation avainkysymykset auttavat tunnistamaan mihin kannattaa investoida ensimmäisenä.
Aloita pienestä ja hyödynnä kumppaneita sekä yhteiskehittämisen mahdollisuuksia: Yhteistyötä tarvitaan jatkossa entistä enemmän niin kuntien sisällä kuin myös seudullisesti ja kansallisesti. Tekemisen tehokas ulkoistaminen ja kokeneet kumppanit auttavat keskittymään olennaiseen – me Sitowisellä autamme kuntia niin RYHTI-yhteensopivuustyössä kuin älyliikenteen datan ratkaisuissa, ja asiakasprojekteista kerääntyvä kokemus tarkoittaa sitä, ettei pyörää tarvitse jokaisella kerralla keksiä uudestaan.
Hyödynnä jakelukanavia ja yhteistyöfoorumeita datan käytön maksimoimiseksi: Hyvästä datasta ja palveluista kannattaa pitää ääntä ja jakaa tietoa sekä kokemuksia myös muille. Kuntaliiton yhteistyöfoorumeiden lisäksi liikenteeseen, liikkumiseen ja kuljetuspalveluihin liittyvässä datatyössä kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä Fintrafficiin ja tutustua liikenteen dataekosysteemin mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Toimivassa yhteistyössä myös skaalaaminen ja uusien käyttötapauksien tunnistaminen helpottuu – dataekosysteemit tarvitsevat myös yrityksiltä tulevia investointeja ja palveluista syntyvää uutta liiketoimintaa. Kun rakennetun ympäristön ja liikenteen ekosysteemit liittyvät yhteen rajapintojen kautta, avataan ovia entistä tehokkaampaan strategiseen suunnitteluun, alueelliseen yhteistyöhön ja todelliseen datatalouteen uusien käyttötapausten myötä.
Kirjoittaja Jenna-Riia Oldenburg toimii Sitowisella rakennetun ympäristön ja erityisesti urbaanin kaupunkiympäristön datan ja digitalisaation konsultoinnin tehtävissä.
