Ympäristöhyödyt tärkeässä osassa matkustajainformaation kehitystyötä Fintrafficin raideliikenteenohjauksessa

Fintrafficin raideliikenteenohjauksessa uusiutuva energiankäyttö, kiertotalous ja energiatehokkuuden lisääminen ovat avainasemassa matkalla kohti maailman ympäristöystävällisintä rautatieliikennettä. Kuinka ympäristöasiat kytkeytyvät matkustajainformaatioon sekä sen tuottamiseen käytettyihin järjestelmiin ja laitteisiin? Millaisia etuja etäohjauksen ja mobiiliratkaisuiden hyödyntäminen luo alalle?

Matkustajainformaatiota tuotetaan rautatieasemille informaatiolaitteiden, kuten erilaisten kuulutusten ja näyttöjen avulla. Kuulutuslaitteiden osalta energiatehokkuus on jo hyvällä mallilla: passiiviset kaiuttimet eivät itsessään kuluta sähköä ja vahvistinlaitteet on mitoitettu kaiuttimien määrän mukaan, jolloin sähköä kuluu vain silloin, kun kuulutus tapahtuu.

Matkustajainformaatiolaitteista kulutuksen kannalta merkittävämpiä ovatkin asemien informaationäytöt, joita on Suomessa noin 1300 kappaletta. Näytöt on asennettu eri asemille kunkin aseman palvelutason mukaan. Ympäristönäkökulmasta matkustajainformaation kehittämisessä korostuvat teknisten ratkaisuiden, kierrätettävyyden, infolaitteiden kysyntää vastaavan järkevän sijoittelun sekä etähallinnan mahdollisuudet.

- Vaikka yksittäisen näytön kustannus ei ole merkittävä, on näyttöjen määrä suoraan yhteydessä energiankulutukseen ja ylläpitokuluihin. Isossa kuvassa onkin tärkeää pohtia, kuinka näyttöjä voidaan kierrättää tehokkaasti niin, että niiden käyttöikä voidaan pitää mahdollisimman pitkänä. Samalla on pidettävä mielessä energiatehokkuus, jotta näyttölaitteet olisivat päällä vain silloin, kun asemalla on liikennettä tai niillä esitetään tiedotteita matkustajille. Näin energiankäyttö olisi optimoitua, kertoo Fintrafficin raideliikenteenohjauksen matkustajainformaatiopäällikkö Tuomas Lehteinen.

Näyttöjen käyttöikää pidennetään optimoidulla sijoittelulla

Infonäytön käyttöikä on yleensä seitsemän ja kymmenen vuoden välillä. Ikään vaikuttaa paljon näytön sijainti, sillä esimerkiksi aurinko, pakkanen ja pöly lyhentävät laitteen käyttöikää. Suomessa ulkotiloihin sijoitettavissa infonäytöissä on huomioitava muuttuvien sääolosuhteiden vuoksi riittävä lämmöntuotto kylminä vuodenaikoina ja riittävä viilennys kesähelteillä.

- Muutos elinkaarivaihdoista käyttöikään perustuvaan kiertoon mahdollistaa jopa kaksinkertaisen käyttöiän näytöille. Korjaamme ja vaihdamme näyttöjä vain tarpeeseen, kun niiden laatu alkaa kärsiä, kertoo Fintrafficin raideliikenteenohjauksen matkustajainformaation asiantuntija Tuomas Savela.

Näyttöjen käyttöikää pyritään lisäämään siirtämällä vanhempia näyttöjä keskeisimmiltä asemilta alemman palvelutason asemille sekä vaihtamaan näyttöjen sijaintia aseman sisällä niin, että vanhemmat näytöt sijaitsevat paikoilla, joilla ei ole asemalla liikkuvien matkustajien kannalta niin keskeinen merkitys. Näytöille tehtävät säännölliset huolto-, ylläpito- ja puhdistustyöt lisäävät osaltaan myös näytön käyttöikää.

- Jossain vaiheessa näytöt joudutaan kuitenkin poistamaan kokonaan käytöstä. Tällöin näyttö puretaan osiin, ja metallirunko, elektroniikkaosat, kuten näyttöpaneeli, sekä kontrolleri eli teollisuus-PC kierrätetään. Näyttöjen verkkokomponentit säilyvät muita osia pidempään, joten niitä voimme hyödyntää uusien infonäyttöjen tietoliikenneyhteyksien rakentamisessa, avaa Lehteinen.

Etäohjaus mahdollistaa säästöjä kunnossapidon kilometreissä ja päästöissä

Matkustajainformaation keskusjärjestelmä RAMI ja näyttöjen hallintaohjelmisto mahdollistavat sen, että näyttöjä voidaan seurata nyt kätevästi etäyhteyden avulla. Tämä mahdollistaa myös näyttöjen sammuttamisen ja uudelleenkäynnistämisen tarvittaessa.

- Aiemmin huollon on pitänyt käydä jokaisen vikailmoituksen johdosta fyysisesti paikan päällä tarkistamassa näytön tilanne. Nyt huolto- ja ylläpitotoimijamme sekä me infossa voimme kartoittaa ja mahdollisesti ratkaistakin tilanteen ensin etänä, jolloin säästetään turhia ajokilometrejä asemalle, päästöjä sekä aikaa. Mikäli vikaa ei voida ratkaista etäyhteyden avulla, voi huollon edelleen kutsua katsomaan näyttöä paikan päälle asemalle, avaa Lehteinen.

- Näytön saaminen takaisin toimintaan nopeammin mahdollistaa myös paremman informaation matkustajille sekä tehostaa liikenteenohjausta. Turha liikkuminen vähenee, kun matkustajat voivat tehdä päätökset ajantasaisen tiedon pohjalta. Mobiiliratkaisumme tarjoavat informaatiota myös asemien ulkopuolella ja toimivat varajärjestelmänä infojärjestelmän vikatilanteissa. Tällöin näyttöihin ilmestyy automaattisesti näkymä, jossa ohjataan katsomaan junien aikataulut Junalähdöt.fi-palvelustamme, jatkaa johtaja Heidi Saarinen Fintraffic Raiteesta.

Kunnossapidon työtä pyritään lisäksi tehostamaan suunnittelemalla uudet infonäytöt osaksi infolaitekokonaisuuksia, joissa on useamman tahon informaatiota samassa rakennelmassa.

- Monilla asemilla on erikseen esimerkiksi Väyläviraston aikatauluista informoiva valaistu aikataulukaappi sekä Fintrafficin infonäyttö. Olemme nykyisin asemien infon kehitys- tai ylläpitohankkeissa yhdistäneet nämä kaksi erillistä yksikköä, jolloin matkustaja saa informaation yhdestä keskitetystä pisteestä. Näin rakennuskustannukset ovat edullisempia, minkä lisäksi kunnossapitotyö helpottuu, kertoo Savela.

Tulevaisuudessa entistä energiatehokkaampaa toimintaa

Jokaisen matkustajainformaationäytön sisällä on jatkossa yhä enemmin erilaisia antureita, jotka mm. mittaavat energiankulutusta eli sitä mitä laite kuluttaa ja mikä sen komponenteista kuluttaa erityisesti.

- Alamme seurata jatkossa sähkön- ja energiankulutusta näyttö- ja asemakohtaisesti. Näin voimme paremmin hallita ja pienentää kulutusta oikeissa paikoissa, avaa Lehteinen.

Tulevan alkuvuoden ykköstavoitteita matkustajainformaation ympäristönäkökulmasta on eniten energiaa vievien asemien näyttölaitteiden tietoa keräävien antureiden tuottaman tiedon välittäminen matkustajainformaation keskusjärjestelmä RAMI:in.

- Tämän kytkennän ansiosta voimme jatkossa mm. sammuttaa näytöt kokonaan, kun asemalla ei ole toimintaa ja kytkeä ne takaisin päälle vaikkapa puoli tuntia ennen ensimmäisen junan saapumista. Näin näyttö ei kuluta turhaan energiaa tyhjällä asemalla, kertoo Lehteinen.

Kehitystyössä pohditaan aktiivisesti tulevaisuuden mahdollisuuksia eri energiamuotojen suhteen, jotta matkustajainformaatiota saataisiin tuotettua entistäkin ympäristöystävällisemmällä tavalla.

- Selvitämme esimerkiksi, voisiko pienempien asemien infolaitteiden virta tulla tulevaisuudessa sähköinfran sijaan aurinkokennojen avulla, kertoo Savela.